Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pölyttäjiin

Viime viikolla julkaistiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti ”Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017”. Raportti sai minut pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta pölyttäjiin. Olin yllättynyt, että raportissa ei mainittu esimerkiksi mehiläisiä sanallakaan, vaikka raporttia varten oli tehty laaja sidosryhmäkartoitus. Ilmastonmuutos vaikuttaa totta kai myös eri pölyttäjiin. Voimme jo lukea, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi kasvintuotantoon: on varauduttava säiden ääri-ilmiöihin, tulokaslajeihin, tauteihin, eroosioon jne. En ole ilmastoasiantuntija, mutta tässä joitain alalla esiin nousseita pohdintoja:

Varroapunkki levittää tauteja ja heikentää pesiä.

• Pahentaako ilmaston lämpeneminen punkkiongelmaa? Punkkeja ei kaivata lisää, sillä ne ovat jo nyt Suomen tarhauksen suurin vitsaus. Jos ilmasto lämpenee, varroapunkin elinolosuhteet saattavat kuitenkin muuttua myönteisemmäksi. Suomessa punkkiongelmaa rajoittaa kylmyyden takia se, että talvella mehiläiset eivät tuota toukkia (=sikiötauko). Punkki nimittäin tarvitsee toukkakennoja lisääntymiseen, eikä lisääntyminen siis pitkän talven aikana onnistu. Jos ilmasto lämpenee, kasvaako punkkien lisääntymisaika ja siten punkkien määrä? 
• Uhkaavatko tulokslajit mehiläisiä? Jos ilmasto lämpenee, voi Suomeen muuttaa  uusia tulokaslajeja. Joukossa voi olla myös mehiläisille erittäin vaarallisia lajeja. Yksi näistä on pieni pesäkuoriainen, jota esiintyy tällä hetkellä tiettävästi EU-maista vain Italiassa. Se ei pysty talvehtimaan Suomen oloissa, mutta entä jos ilmasto lämpenee…Toinen Euroopassa leviävä haitallinen laji on aasianherhiläinen. Se on kovaa vauhtia levinnyt Euroopassa viime vuosina ja sitä emme varmasti haluaisi tänne asumaan.



Kasvit ja pölyttäjät ovat oppineet toistensa tavoille.

• Muuttuuko kasvillisuus? Jos jotkut kasvilajit katoavat ilmaston muuttuessa, sillä voi olla suuri vaikutus tiettyihin pölyttäjälajeihin. Eräät perhoset tai kimalaislajit ovat sopeutuneet juuri tiettyihin kasveihin. Toki tämä menee myös toisin päin: jos ”saamme” Suomeen uusia kasvilajeja, uudet pölyttäjälajit saattavat menestyä täällä. Eli lajisto voi muuttua paljonkin ajan saatossa.
• Muuttuvatko vuodenajat? Joidenkin hyönteisen vuodenkierto on hiuksen hienoa.  Moni pölyttäjä ja kasvi ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet yhdessä tiettyyn vuodenkiertoon. Kun kasvi kukkii, oikeat pölyttäjät ovat liikkeellä oikeaan aikaan. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kun ilmasto on lämmennyt, pölyttäjät lähtevät väärään aikaan liikkeelle ja siitä voi kärsiä sekä kasvi että pölyttäjä. Hyönteiset ja kasvit voivat joutua siis keskenään epätahtiin!
• Luonnonpölyttäjät eivät sopeudu uuteen ilmastoon. Tutkijat ovat jo havainneet, että esimerkiksi Fijillä viileämpään ilmastoon sopeutuneet villipölyttäjät ovat jo kärsineet ilmaston lämpenemisestä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus hunajasatoon? Suomessa yhdestä pesästä saatava satomäärä on keskimäärin Euroopan suurin, 40 kiloa/pesä/vuosi (mutta pieni pesämäärä suhteessa moniin maihin). Meillä on runsas ja monipuolinen kasvillisuus, emmekä kärsi kuivuudesta, joka haittaa kasvien mesimistä (tosin sadetta saisi olla joinain kesinä vähemmän). Tuleeko tämä muuttumaan pitkän ajan kuluessa? Huonompaan vai parempaan suuntaan?

Mehiläisillä ja muilla pölyttäjillä on niin valtava merkitys meille ihmisille, että alkaa ihan jännittämään, kun miettii mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella voisi olla. Tutkijat sanovat, että osa ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista on väistämättömiä, joten niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. ”Jos toimet aloitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta”, Luken raportissa sanotaan. Ottamatta kantaa siihen, kuka hyötyy ja kuka ei, nyt tarvitsisimme pikaisesti tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista pölyttäjiin Suomessa!

-Tuula

Mehiläiskasveja puutarhassa ja luonnossa

Ota talteen pölyttäjäystävällisiä vinkkejä puutarhakasvien valintaan!

Kasvit ja niiden pölyttäjät ovat erittäin monimuotoinen yhdistelmä. Monet kasvit ovat pitkälle erikoistuneet juuri tiettyihin pölyttäjiin. Näihin kuuluvat iso kirjo hyönteisiä kovakuoriaisista muurahaisiin, sääskiin ja mehiläisiin.

Jos mielii valita pölyttäjiä ajatellen puutarhakasveja, on tärkeää muistaa että pölyttäjät tarvitsevat ruokaa (eli siitepölyä ja mettä tarjoavia kukkivia kasveja) varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Eivät pelkästään keskellä kesää. Tässä vinkkejä 2- ja monivuotisten puutarhakasvien valintaan.

• Luonnonpölyttäjät hyötyvät puutarhasta, jossa on paljon kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Pienetkin alueet yhtä kasvia ovat sopivia. 

•   Tarhamehiläinen tarvitsee kuitenkin vähän isompia alueita samaa mehiläisille sopivaa kasvia. Yksi iso kukkiva puu tai pensas on sinänsä mehiläisillekin riittävä. 
• Erilaisia perhosia pihaansa toivovan on huolehdittava alueelle aikuisten perhosten ruokakasvien lisäksi myös perhostoukille sopivia kasveja.

• Pölyttäjille parhaiten sopivat kasvit, joissa on yksinkertainen kukka.
• Jos kasvin kukka on avoin ja siinä on suuri määrä heteitä, se on usein hyvä kasvi pölyttäjille, vaikka mesimäärä olisikin pieni. 
• Tarhamehiläinen ei tosin ole kovinkaan innoissaan päiväkakkarasta ja sen sukulaisista, vaikka niissä onkin hyvin siitepölyä. Meden tuotto niillä on vähäistä. 
• Ruusut ovat pääasiassa vain hyviä siitepölykasveja (yksinkertaisella kukalla kukkivat), ne eivät yleensä tuota mettä ollenkaan.

• Valko/alsikeapilat ja kurjenpolvet ovat hyviä yleiskasveja mehiläisniitylle monenlaiseen maaperään ja erilaisiin olosuhteisiin.
• Puna-apila on hyvä siitepölykasvi mehiläisille. Bjursele-lajike on lyhyttorvisempi ja siitä mehiläiset saavat myös mettä.
• Keväällä monet esikot ovat hyviä kasveja perhosille ja emokimalaisille, mutta eivät kiinnosta kovinkaan suuresti mehiläistä. Mettä on vähän ja kukkatorvi on kapea ja pitkä.
• Kasvi, jonka kukassa kukkatorvi on kovin pitkä ja kapea tai siinä on pitkä kapea kannus, johon mesi erittyy, soveltuu yleensä parhaiten perhosille, vaikka kukka tuottaisikin runsaasti mettä.
• Jos siitepölyä on kukassa hyvin saatavilla, muutkin pölyttäjät voivat käydä sitä hakemassa.
• Kevään sipulikasveista suosituimpia mehiläisille ovat sinililjat, kevättähti, helmililjat ja krookukset (tarhamehiläinen hakee pääsääntöisesti vai siitepölyä krookuksesta, koska mesi on niin syvällä kukkatorvessa).
• Kesäkuussa kukkivat jättilaukat, joissa mehiläiset ja muutkin pihan pölyttäjät vierailevat mielellään.
• Monet mehiläisille sopivista kasveista ovat kovia leviämään, mm. pelto-ohdake, voikukka, rantaminttu, jättipalsami ja vuohenherne.
•  Kultapiiskun puutarhamuodotkin leviävät jo hurjaa vauhtia pääkaupunkiseudun ympäristön joutomailla. Kanadanpiisku, isopiisku sekä korkeapiisku on listattu haitallisten vieraslajien listalle.  Samoin siellä on etelänruttojuuri ja jättipalsami.
• Ruotsinraunioyrtti, tummarohtoraunioyrtti, valkoraunioyrtti, rehuvuohenherne ja japaninruttojuuri ovat vieraslajilistalla tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten lajien listalla. Kts.  www.vieraslajit.fi

·         Lue lisää: SML:n nettisivuilla on Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja -esitys, johon on listattu medentuottoon vaikuttavia asioita. www.polytys.fi/mehilaiskasvit/

Teksti ja kuvat: Tarja Ollikka

Mehiläisteko 6: Selvitä pölyttäjien vaikutus ruokalautasiimme

Kaikille lienee jo selvää, että pölyttäjät ovat tärkeitä tekijöitä ruoantuotannolle. Mutta mikä pölyttäjien merkitys lautasilla todellisuudessa on?

Pölyttäjät voivat vaikuttaa esimerkiksi suoraan sadon tuotantoon eli ilman pölyttäjiä ei saataisi kaikkia hedelmiä tai marjoja. Ja vaikka osa kasveista tuottaisikin satoa ilman pölyttäjiä, jäisivät sadot laadultaan ja määrältään selv
ästi heikommiksi. Toki poikkeuksiakin on: esimerkiksi tyrni ei hyödy pölyttäjistä.

Moni kasvi tuottaa satoa ilman pölyttäjiä. Mutta tällöin voi olla, että kasvin siementuotanto vaatii pölyttäjiä.

Pölyttäjinä voivat mehiläisten lisäksi esimerkiksi kimalaiset, kukkakärpäset, perhoset ja muurahaiset.

Alla on pari esimerkkiä siitä, mitkä tuotteet jäisivät lautasillemme, jos pölyttäjiä ei olisi. Kuvat ovat gif-muodossa eli animoituja. Toivottavasti kuvien vaihtuminen näkyy myös koneellasi, mutta jos ei näy, niin yritä esimerkiksi klikata kuvaa.

Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Pölytys.fi -sivuilta.

Manteli on täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös monet pähkinät ja mausteet tarvitsevat pölyttäjiä.

Kuvan tuotteet: makaroni, mantelit, riisi, tattarihiutaleet, mustapippuri, cashewpähkinät, marjamysli, kaneli, vehnäjauhot.
Ilman pölyttäjiä näistä tuotteista saataisiin makaronia, riisiä ja vehnäjauhoja.

Monet hedelmät ja marjat eivät tuota satoa tai siemeniä ilman pölyttäjiä. Lisäksi onnistunut pölytys parantaa marjojen ja hedelmien määrää ja laatua. Esimerkiksi mansikoista tulee kookkaampia ja muodoltaan hienoja.

Kuvan tuotteet: viinirypäle, appelsiini, banaani, mansikka, vesimeloni, päärynä, lime, omena, puolukka, pensasmustikka. Ilman pölyttäjien apua satoa saataisiin vain viinirypäleistä ja banaaneista.

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 1: Selvitä, mitä mehiläiset tekevät talvella

Pelastetaan pölyttäjät: 100 mehiläistekoa

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa. Yksi juhlimisen muoto ovat 100 mehiläistekoa: SML julkistaa erilaisia isoja ja pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyväksi.

Mehiläisteot julkaistaan SML:n blogissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa sekä esimerkiksi Facebook-sivulla Mehiläisteko.

Ensimmäinen mehiläisteko on selvittää, mitä tarhamehiläiset tekevät talvisin. Tämän tiedon löydät helposti esimerkiksi vanhasta blogitekstistämme.

Myös jouluruoka tarvitsee pölyttäjiä

Brittiläinen Plan Bee on tehnyt esimerkkikuvat paikalliseen jouluruokaan liittyen: mitä jäisi joulupöytään, jos pölyttäjät eivät olisi osaltaan tuottamassa raaka-aineita?

Brittiläisestä pöydästä katoaisivat esimerkiksi karpalokastike, porkkanat, ruusukaali, palsternakka, neilikat ja kirsikat (kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla).

Suomalainen joulupöytä on tietysti vähän erinäköinen, mutta monta ruokalajia puuttuisi myös meiltä, jos pölyttäjät eivät olisi tekemässä työtään.

Rosollia emme saisi, koska porkkanan ohella esimerkiksi punajuuren ja omenan tuotanto hyötyy pölyttäjistä. Kaakaokin tarvitsee ötököitä: emme siis pääsisi herkuttelemaan suklaalla.

Koska herukat hyötyvät pölyttäjistä, niin herukkamehupohjaista glögiä emme saisi. Emme myöskään voisi lisätä siihen manteleita. Luumukiisseli ei pääsisi jälkiruuaksi.

Riisipuuron riisit eivät tarvitse pölyttäjiä, mutta päälle emme voisi ripotella joulun tärkeää maustetta, kanelia. Jos oletetaan, että kinkuksi päätyvä possu voitaisiin kasvattaa ilman hyönteisiä kasvavalla rehulla, niin kinkku kuitenkin jäisi ilman sinappihuntua. Sinapinkin tuotannossa ötököillä on oma roolinsa. Vaikka saisimme kaloja, niin emme voisi maustaa niitä tillillä.

Tietysti koko ekosysteemin kannalta on mahdotonta tietää, miten pölyttäjien katoaminen todella vaikuttaisi ruoan tuotantoon. Eri kasvit ja niiden lajikkeet hyötyvät eri tavoin pölyttäjistä, joten joillakin vaikutus olisi erittäin suuri ja toisilla vähäisempi. On myös hyvä muistaa, että pölyttäjiä on tietysti tarhamehiläisen ohella paljon muitakin, muurahaisista lepakoihin.

Meille tutut kasvit, jotka hyötyvät hyönteispölytyksestä tavalla tai toisella, on listattu Pölytys.fi -sivulle.

Ötökät ja hunaja kiinnostavat päiväkoti-ikäisiä

Maistelemassa hunajaa: vasemmalla oma poikani,
joka tietysti vaati hunajaa lisää ja lisää.

Kävin viime viikolla kolmevuotiaan lapseni päiväkodissa kertomassa mehiläisistä, pölyttäjistä ja mehiläispesän tuotteista.

 Erityisesti iso, pörröinen kimalainen
viehätti lapsia (kuvassa ei ole mehiläisiä,
mutta niitä oli mukana
yksi pieni rasiallinen).
Juttelimme mm. siitä, että
kimalaisia näkyi alkusyksystä
paljon päiväkodin puistossa
ja niiden kannattaa
antaa rauhassa lennellä kukissa.

Ötökät kiinnostavat päiväkoti-ikäisiä, mutta koska eläviä hyönteisiä en voinut päiväkotiin viedä, niin keräsin talteen kuolleita. Oman kerrostalomme ullakolta löytyi kimalaisia ja ampiaisia. Mehiläiset pyysin kollegaltani hänen pesältään.

Kuolleiden hyönteisten avulla on niin lasten kuin aikuisten tietysti helpompi hahmottaa, miten eri pörrääjät eroavat toisistaan. Yksi lapsista pyysi mehiläistä kotiinviemiseksi, ja tietysti sen lupasin.

Lisäksi tarjoilin lapsille hunajaa sekä mehiläisleipää eli pergaa. Tähän oli etukäteen kysytty lupa vanhemmilta.

Olin ottanut mukaani mehiläishoitotakin, jota halukkaat saivat kokeilla. Näytin myös mehiläispesillä kuvaamaani videopätkää, ja kuvia katselimme SML:n lapsille suunnatuista esitteistä.

Jo ennen vierailuani olin saanut kuulla, että päiväkodissa on laulettu usein Piippolan vaaria. Yksi vaarin hoidon mahdollinen kohde ovat mehiläiset. Joku lapsista oli tällöin sanonut, että ei mehiläisiä voi hoitaa. Lapseni oli heti tokaissut:
"Kylläpäs voi! Äitikin hoitaa!"

(Minullahan ei tosin ole yhtään mehiläispesää, joten mehiläishoitoni on todella rajoittunutta eli satunnaista vierailua mehiläispesillä.)

Vein päiväkotiin reilun
nipun SML:n esitteitä, jotta
lapset voivat viedä
niitä kotiin ja tutkailla myös
myöhemmin päiväkodissa.

Miltä tuntuu pukeutua
mehiläishoitajan takkiin?

Hyönteispölyttäjät vaikuttavat merkittävästi ruokakaupan valikoimaan

Viime viikolla minä ja kollegani Tuula toteutimme pitkään mielessä muhineen idean. Kävimme merkitsemässä pieneen ruokakauppaan kaikki ne tuotteet, jotka jollain lailla hyötyvät hyönteispölytyksestä.

Tempauksen myötä M Kaartin Kotikaupan hyllyillä on edelleen pieniä mehiläiskuvia. Kahvit, suklaat, monet mehut ja hillot, useat hedelmät, tomaatti, kurpitsa, avokado, sinapit, porkkana, chilit, kaneli, minttu, manteli, rypsiöljy, tattarihiutaleet, härkäpapurouhe ja vaikkapa lasten mustikkasmoothie ovat esimerkkejä tuotteista, joita laputimme.

Kävimme läpi myös esimerkiksi eineksiä ja keksihyllyä, joten sen myötä esimerkiksi basilikapesto, falafel-paketti ja suklaamuffini saivat mehiläismerkinnät.

Kyseinen, Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva kauppa on kooltaan pieni, mutta valikoima on silti laaja. Aivan helppoa laputtaminen ei ollut, sillä hyönteispölytyksen merkityksen määrittäminen eri tuotteille ei ole yksiselitteistä.

Esimerkiksi kahvin kohdalla kaikki kahvilajikkeet eivät välttämättä hyödy samalla tavalla hyönteispölytyksestä: joillekin merkitys on suuri, toisille vähäinen.

On myös tärkeää muistaa, että pölyttäjiä on paljon muitakin kuin tarhamehiläinen. Pölyttäjä voi siis olla vaikka kukkakärpänen, perhonen tai jopa muurahainen. Ja tietysti pölyttäjien merkitystä kannattaa miettiä laajemminkin kuin suoraan meitä hyödyttävien elintarvikkeiden kautta: koko ekosysteemille erilaiset pölyttäjät ovat todella iso asia.

Mehiläiskuvat löytyvät edelleen Kaartin Kotikaupan hyllynreunoista. Aivan jokaista tuotetta emme laputtaneet, sillä pelkästään erilaisia suklaapatukoita oli todella runsaasti. Nämä tuotteet merkittiin hyllyittäin.

Lisäksi kaupassa pidettiin perjantaina hunajamaistiaiset. Valikoimissa on paljon hienoja hunajia ympäri Suomea. Jos siis kaipailet erilaisia kotimaisia hunajia ja asut Helsingissä, niin kannattaa käydä katsastamassa Kaartin Kotikaupan hyllyt.  

Alla olevalta videolta saa lisätietoja pölytyksen merkityksestä ja kauppameiningistä. Lista pölytyksestä hyötyvistä raaka-aineista on Pölytys.fi -sivuilla.

Rikkaruohomyrkkyjen käyttö tavallista Helsingissä: huoltoyhtiöt suihkivat mm. Roundupia

Teksti on siirretty jonkin verran muokattuna kirjoittajan, Mari Koistisen, omaan Kulutusjuhla-blogiin.

Tiesitkö, että myös lehtikaali, avokado ja basilika hyötyvät hyönteisistä?

Täällä Mehiläishoitajain liiton toimistolla koostimme listan, joka kokoaa sellaisia elintarvikkeita, jotka jollain tavalla hyötyvät hyönteisistä. Listaa on jo aiemmin annettu esimerkiksi median käyttöön, joten se näkyi äskettäin esimerkiksi Ylen jutussa.

Minttu ja timjami kuuluvat yrtteihin, jotka hyötyvät
hyönteisistä. Yrteistä myös esimerkiksi korianteri, laventeli,
oregano ja tilli saavat iloa hyönteisistä.

Nyt lista on myös Pölytys.fi -sivuilla, jota me täältä liitosta ylläpidämme. Eli esimerkiksi trendikäs lehtikaali, suosittu avokado ja moneen kesäruokaan sopiva basilika kuuluvat niihin kasveihin, jotka pitävät pölyttäjistä.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että tällaisen listan laatiminen olisi helppo ja yksinkertainen homma. Kun tätä teimme, niin saimme huomata, että aihe on varsin monimutkainen. Kasvit nimittäin hyötyvät hyönteisistä hyvin eri tavoin, eikä myöskään tutkimustieto pölyttäjien merkityksestä eri kasveille ole vielä kattavaa.

Siksi kannattaa muistaa, että tämä ei ole mikään täydellinen listaus. Lisäksi on hyvä muistaa, että joillekin näistä kasveista hyönteiset ovat välttämättömiä. Toisille ne taas ovat esimerkiksi sadon määrää parantava tekijä, mutta sato siis syntyisi myös ilman pölyttäjiä. Joku kasvi taas voi tuottaa upean sadon ilman yhtään hyönteistä, mutta siemeniä ei synny lainkaan.

Oman lisävivahteensa aiheeseen tuo se, että kasveilla on esimerkiksi lajikekohtaisia eroja, jotka vaikuttavat pölyttäjien merkitykseen. Tai se, että pölytyksen ammattilaisina voivat toimia hyvin erilaiset ötökät hyttysistä perhosiin ja kimalaisista muurahaisiin: toiset hyönteiset pölyttävät toisia kasveja, toiset taas muita.

Mutta tässä näitä nyt on eli kasveja, joille hyönteisistä on hyötyä esimerkiksi sadon tai siementen kannalta.  Lista ei ole täydellinen ja voi olla, että joku on eri mieltä jonkun kasvin hyönteissuhteesta, mutta eiköhän tästä jo hieman saa suuntaa sille, mikä on hyönteisten suora merkitys elintarvikevalikoimaamme. Epäsuora vaikutus on tietysti vielä paljon suurempi.

Hedelmiä ja marjoja	Vihanneksia, juureksia yms.		Mausteita ja yrttejä	Muita
appelsiini aprikoosi cantaloupe-meloni carambola greippi herukat eli viinimarjat juolukka karpalo karviainen kiivi kirsikka kookos lime luumu mango mansikka mesimarja mustikka nektariini omena passionhedelmä papaija pensasmustikka persikka pomelo puolukka päärynä sitruuna vadelma vesimeloni	artisokka avokado fenkoli kesäkurpitsa kukkakaali kurkku kurpitsa lehtikaali munakoiso okra paprika parsa parsakaali porkkana punajuuri retiisi selleri sipulit tomaatti		basilika chili kaneli korianteri kumina laventeli minttu oregano pippurit sinappi tilli timjami	alfalfa auringonkukka cashewpähkinä hasselpähkinä härkäpapu kaakao kahvi kastanja manteli macadamiapähkinä puuvilla rapsi rypsi seesami tattari

Chilipähkinät jouluherkuksi

Pähkinöitä, hunajaa, chiliä ja ripaus suolaa. Vaikka pelkät pähkinät ovat hyviä naposteltavia, niin pienellä vaivalla niistä saa vielä jouluisempia ja maistuvampia.

Ruotsin mehiläishoitajien Facbook-sivun kautta löysin chilipähkinöiden reseptin.

Suurin haaste tuli vastaan siinä vaiheessa, kun piti siirtää pähkinät makeisvuokiin. Yllätyksekseni Eskimon karamellivuokapakkauksesta paljastui minimaalisia vuokia. Ähersin siis pähkinät paikalleen suunnilleen yksitellen.

Ensi kertaa varten tarkistan huolella, että vuokien koko on suurempi. Älä siis osta Eskimon karamellivuokia, se mansikan kuva pakkauksessa huijaa kuvittelemaan vuuat todellista suuremmiksi!

Toinen haaste on herkkujen säilyttäminen. Niitä ei voi latoa päällekkäin, koska tahmeat pähkinät tarttuvat kiinni kaikkeen. Mutta ei tämä niin iso annos ole, etteikö saisi mahtumaan pienelle tarjottimelle.

Otamme resepteissämme käyttöön sen, että lihavoimme ne raaka-aineet, jotka eivät olisi tarjolla ilman hyönteisiä. Toivottavasti se auttaa ymmärtämään, mikä merkitys on pörriäisillä. Tosin osa tuotteista on hieman tulkinnanvaraisia hyönteispölytyksen merkityksen suhteen, mutta kerromme reseptien yhteydessä myös siitä, miksi näin on.

Chilipähkinät

puolikas punainen tuore chili* (käytin itse mietoa chiliä, sillä en erityisesti kaipaa tulisuutta)
0,5 tl chilijauhetta (käytin itse chilirouhetta ja paprikajauhetta)
4 dl erilaisia pähkinöitä, esim. hassel-, macadamia-, cashew-, saksanpähkinä, (ja manteleita)**
4 rkl hunajaa
3 rkl vettä
n. 1 tl sormisuolaa

1. Paahda pähkinöitä kuumalla pannulla muutama minuutti. Sekoittele, älä anna tummua liikaa.
2. Lisää chilisilppu ja chilijauhe, sekoita.
3. Sekoita hunaja veteen (hunaja liukenee helpoiten, kun et käytä kylmää vettä: tähän reseptiin voit käyttää jopa lähes kiehuvaa vettä). Lisää seos pannulle.
4. Kun vesi on haihtunut ja seos näyttää sopivalta, niin lisää suola.
5. Nostele pähkinät pieniin vuokiin ja anna jähmettyä.

*
Chilien kannalta pölyttäjien merkitys on vähäinen, sillä chilit eivät tarvitse hyönteisiä pölytykseen. Kuitenkin erityisesti kasvihuoneviljelyssä hyönteispölytys parantaa satoa eli kasvattaa chilien kokoa.

**
Osalle pähkinöistä ja myös manteleille hyönteispölytys on todella tärkeää. Satoa ei tule tai se jää pieneksi, jos hyönteispölytys ei onnistu. Osa pähkinöistä taas on tuulipölytteisiä.

Euroopassa on tarve 14 miljoonalle mehiläispesälle

Mehiläispölytys on äärettömän arvokasta, sen jo moni tietää. Mutta onko mehiläisiä tarpeeksi pölyttämään nykyisiä satomääriä? Tuoreimman tiedon mukaan ei ole. 

Viime perjantaina julkaistu Euroopan laajuinen tutkimus selvitti, että tarve mehiläispölytykselle kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin mitä tarhattujen mehiläisten määrä. Mehiläispesiä tarvittaisiin Euroopan mittakaavassa lisää lähes 14 miljoonaa yhdyskuntaa.
 

Englantilaisen Readingin yliopiston tutkimus kattoi 41 Euroopan maata. Yli puolella maista mehiläisten määrä ei riitä nykyisellään maatalouskasvien pölyttämiseen. Suomessa pölytystä tarvitsevien kasvien pinta-ala nousi kaikista nopeiten. Muun muassa energiakasvien viljely lisää pölytystarvetta meillä ja koko Euroopassa.

Suurin mehiläisvaje on tutkijaryhmän mukaan Englannissa, jossa mehiläisiä on vain neljännes pölytykseen tarvitusta määrästä. Tällä hetkellä meillä on Suomessa noin 50000 pesää pölyttämässä peltojamme ja kotipuutarhojamme.  

Totta kai myös luontaiset pölyttäjät pölyttävät viljelykasvejamme, mutta niiden kannat vaihtelevat alueellisesti ja vuosittain.   

Kysy tarhaajilta pölytyspalvelua

Mehiläispölytyksen arvo Suomessa on tärkeimpien viljelykasviemme ja kotipuutarhojen osalta arviolta 60 miljoonaa euroa. Useat suomalaiset mehiläistarhaajat tarjoavat mehiläispesiä pölyttämään viljelykasveja. 

Pölyttävistä pesistä kannattaa maksaa tarhaajalle korvaus, koska pölytysarvon näkee sadon määrässä ja laadussa. Esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tulee kookkaampia ja kauniin muotoisia, öljykasveilla öljypitoisuus kasvaa ja sato kypsyy tasaisemmin pölytyksen ansiosta. 

Tarhaajalle maksettu korvaus kattaa mm. hoitotyön kustannuksia, polttoainekustannuksia ja muita kuluja. 

Eron huomaa. Pölytys tekee marjoista suuria ja meheviä (vas.). Ilman tehokasta pölytystä marjasta kehittyy toispuoleinen ja pieni (oik.)

Kannattaakin olla ajoissa keväällä liikkeellä, jos haluaa omille tiluksilleen mehiläispesiä lisäämään satoa. Lue nettisivuiltamme lisää pölytyspalvelusta ja sitä tarjoavista tarhaajista.

Tutkimuksessa verrattiin 41 Euroopan maata vuosina 2005-2010. Kunkin maan mehiläisyhdyksuntien määrä vertailtiin maiden viljelykasvitilastoihin. Koko tutkimusartikkeli on luettavissa Plos One -verkkojulkaisussa.