Mehiläistarhaaja voi kesän aikana myös kerätä siitepölyä mehiläispesistä ihmisravinnoksi. Ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja puhui Mehiläishoitajain Talvipäivillä tammikuussa siitä, miten suosittua siitepöly on tällä hetkellä. Erityisesti ns. superfoodeista kiinnostuneet lisäävät siitepölyä smoothieen tai nauttivat sitä sellaisenaan vesitilkkaan liuotettuna.
Siitepölyjen väri ja koostumus vaihtelevat alkuperäkasvien mukaan. |
Kuten hunajan, niin myös siitepölyn koostumus vaihtelee alkuperäkasvien mukaan. Mehiläistarhaaja, tohtori Anneli Salonen kertoi Talvipäivillä tuoreista analyyseista, jotka vahvistavat näkemyksiä siitä, miten siitepölyn ravintoarvo voi vaihdella jonkin verran sen mukaan, mistä siitepöly on peräisin.
Käyttäjien silmiin siitepölyjen ero näkyy tietysti erityisesti siitepölypalleroiden väreistä. Mehiläisten keräämä siitepöly voi olla lähes mustaa, mutta se voi olla myös vaikka keltaista. Edes saman lajin kukista ei aina tule samanväristä siitepölyä.
Suomalaista siitepölyä ei vielä kaupallisesti tuoteta kovin paljon. Mutta koska kuluttajien kiinnostus siitepölyyn on kasvanut, niin ehkä yhä useampi tarhaaja ainakin kokeilee siitepölyn keräämistä. Itse kerääminen ei ole hankalaa, mutta siitepöly pitää kuivata tai pakastaa heti keräämisen jälkeen, joten se vaatii työtä.
Videolla Anneli Salonen on haastateltavanani ja kertoo, mitä hyötyä ihmisille on siitepölystä, miten siitepölyä kerätään mehiläispesistä ja miten siitepölyt eroavat toisistaan.
Tässä myös ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan esityksen kalvot Mehiläishoitajain Talvipäiviltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti