Puutarhan ja luonnon marjakasvit ovat mehiläisten mieleen

Pihlaja haisee ihmisnenään pahalta, mutta mehiläinen tykkää.

Puutarhaintoilijoiden sormet syyhyävät. Pihaa täytyy päästä hoitamaan! Kunpa kevät tästä pian etenisi, jotta pääsisimme oikeasti puutarhatöihin ja mehiläiset pääsivät keräämään itselleen mettä ja siitepölyä. No, vaikka sataisi räntää, kuten tätä kirjoittaessa, voi aina suunnitella tulevia istutuksia ja kylvöjä.

Moni haaveilee marjapensaita pihallensa. Herukoita, karviaisia, pihlajia ehkä jokin koristeellinen paju. Marjapensaat- ja puut ovat suosittuja ja kauniita puutarhakasveja. Ne tarjoavat usein pölyttäjille runsaasti ravintoa, eli niitä kannattaa hankkia myös  pölyttäjien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Hankkisinko herukoita tai karviaisia?


Ilman pölyttäjiä monen kasvin marjasato jäisi laihaksi. Mehiläiset ja luonnonpölyttäjät lisäävät esimerkiksi herukoiden marjojen määrää ja kokoa, jos sääolot eivät muuten rajoita marjojen kasvua tai pölyttäjien lentoa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena puna- ja mustaherukkaa lehtomaisilla kasvupaikoilla. Viljelyssä on näiden lisäksi valko- ja viherherukkaa. Erityisesti aikaisin kukkiva punaherukka hyötyy tarhatuista mehiläisistä. Niiden kukinta-aikaan myöhäisemmät luonnonkimalaisemot vasta etsivät pesäpaikkaa, eikä jälkikasvua ole ehditty kasvattaa pölytystyöhön. Mustaherukka sen sijaan kukkii vähän myöhemmin, jolloin luonnonpölyttäjät ovat jo päässeet hyvään vauhtiin ja pölyttävät myös mustaherukkaa (kuten tarhatut mehiläisetkin). 

Medentuotanto on herukoilla kohtalaisen hyvä, joten ne houkuttelevat pölyttäjiä. Siitepölyä niistä saa kohtalaisesti tai vähän. Herukoista saatava mesi kuluu mehiläisillä pesän vahvistumiseen keväällä, eli herukkahunajaa ei voida ottaa talteen.

Herukoiden sukuun kuuluu myös karviainen, jota mehiläiset myös pölyttävät. Karviainen ei kasva luonnonvaraisena, mutta on maukas pihan marjapensas!


Pihlajassa tympeä tuoksu joka houkuttelee pölyttäjiä
Pihlajaa kasvaa Suomessa lähes koko maassa. Se ei kuki hyvin joka vuosi, mutta muutaman vuoden välein tulee todella runsaita kukintavuosia. Se kukkii suurimmassa osassa maata kesäkuussa, jolloin moni pölyttäjä on täydessä työkunnossa. Kukissa on voimakas ja ihmisen nenään tympeä tuoksu. Mutta se houkuttelee paljon pölyttäjiä! Se tarjoaa esimerkiksi mehiläisille kohtalaisen hyvin mettä ja siitepölyä.

Luonnonmustikka- ja pensasmustikkasadot moninkertaistuvat
Mustikka on ihastuttava kasvi niin luonnossa kuin puolivillinä pihassakin. Mustikka kukkii Etelä-Suomessa jo toukokuussa. Sitä pölyttää kimalaiset ja eri mehiläiset. Jos sää on huono pölyttäjille, mustikan sato jää helposti heikoksi. Mustikan kukka on myös hallanarka.

Tarhamehiläisten merkitys mustikkasatoon korostuu etenkin huonoina kimalaisvuosina. Mehiläispesien ja erakkomehiläisten keinopesien vienti mustikkametsiin parantaisi satoa entisestään, kerrotaan tuoreessa raportissa. Mehiläiset saavat mustikan kukasta kohtalaisesti mettä ja siitepölyä.

Pensasmustikan viljelyala on Suomessa kasvussa. Sadon maksimoimiseksi alueella kannattaa ehdottomasti olla tarhattuja mehiläisiä. Onnistuneen mehiläispölytyksen on todettu moninkertaistavan sen marjasadon (H. Pollari, Hyönteispölytyksen vaikutus neljän eri viljelykasvin sadon laatuun ja määrään, 2011)

Omaksi ja mehiläisten iloksi kannattaa käydä katsomassa puutarhaliikkeen marjakasvitarjonta. Sieltä voi löytyä uusia aarteita kotipihaan :)

Mehiläinen herukan kukalla. Moni puutarhakasvi tarvitsee pölyttäjiä.

 Kirjoitus perustuu mm. Mehiläinen 2/2017 julkaistuun artikkeliin "Kevään ja alkukesän mehiläiskasveja" (Tarja Ollikka).