Hunajasadon ennustamisen vaikeudesta

Kesän hunajasatoa ei voi vielä ennustaa.

Kevät on ollut kylmä ja kolea ja luonnon kehitys on madannut paikoin jopa viikkoja myöhässä normaalista. Pikkuhiljaa eri puolilla maata alkaa kuitenkin lämpenemään, ja on pakko uskoa, että kesä koittaa vielä maan joka kolkkaan. Sain vastikään Itä-Suomesta mehiläistarhaajalta oikein iloisen puhelun, että kesä on vihdoin alkanut sielläkin. Täällä Uudellamaalla mehiläisillä on ollut hiukan paremmat työkelit ja pesillä käy poutapäivinä aikamoinen kuhina. 

Mutta mehiläishoidon Suomi on suuri ja kesä on monin paikoin myöhässä normaalista. Mehiläisillä on ollut myös pitkä ja haastava kevät. Voimmeko me siis jo nyt ennustaa näistä merkeistä tulevaa hunajasatoa? Emme voi. Se riippuu niin monesta ajoituksesta kesän mittaan. Kesästä 2017 voi tulla vielä hyvä tai huono hunajakesä. Tai jotain siltä väliltä. 

Hunajasadon määrää voi todellisuudessa arvioida vasta loppukesästä, koska joskus hunajasato kertyy heti juhannuksen jälkeen, joskus vasta elokuussa. Vielä ei kannata surra huonon hunajasadon perään, koska itse asiassa viileä ja myöhäinen kevät voi tarkoittaa runsasta kukintaa pääsadon aikaan.

  

Mehiläispesässäkin voi olla resurssipula

Mehiläispesä kehittyy omaa tasaista vauhtiaan, vaikka kevät ja kukat kehittyisivät sen ympärillä nopeasti. Kevään mittaan mehiläispesän väki lisääntyy tiettyä kellontarkkaa tahtia. Hyvää hunajasatoa ei saada kerättyä, jos pesässä ei ole kesällä riittävästi porukkaa mettä keräämässä. Eli vaikka yhtäkkiä kesäkuun alussa kaikki kukat puhkeaisivat kukkaan, emme välttämättä saisi hunajaa, jos pesiin ei ole ehtinyt kehittyä tarpeeksi työläisiä sitä keräämään. Vähän sama juttu, että tehdas ei voi toimittaa saapunutta tilausta, jos ei ole saatu vielä koneita ja henkilöstöä. Mehiläispesässä voi olla tällainen resurssipula, jos kevät on liian lämmin ja nopea. Mehiläistarhaajat toivovatkin sopivan hitaasti kehittyvää kevättä, jotta mehiläistoukat ehtivät kasvaa työläisiksi ja pesässä on riittävästi porukkaa keräämään runsasta mesisatoa. Ei toki toivota myöskään liian hidasta kesää.  

Hunajasato voi kertyä viikossa tai kuukaudessa

Hunajasadolla ei ole samanlaista ”kasvuaikaa” kuin kasveilla. Tarhaajan koko vuoden työ, eli hunajasato, voi kertyä yhdessä viikossa tai yhdessä kuukaudessa, riippuen kasveista ja mehiläisten lentosäistä. Jos tärkeimpien satokasvien (esim. horsma, vadelma) kukkiessa sataa koko ajan vettä, saa hyvälle hunajasadolle heittää hyvästit, oli kukinta kuinka runsas tahansa. Jos taas vallitsee täydelliset lomasäät (päivisin lämmin, öisin sadetta), hunajaa voi tulla päivässä pesiin kilokaupalla.

Eli, koleasta keväästä huolimatta emme vielä voi ennustaa, kuinka hunajasadon käy. Tällä hetkellä  pesät keräävät joukkojansa massakukintoja varten.

Hunajan huippusatoon pääseminen edellyttää monen asian ajoittumista oikein: kukinta, pesien vahvuus, sääolot, hoitotoimenpiteet. 

Hyviä kesäsäitä toivoen!