Tuoretta hunajaa on myynnissä ja sitä voi myös pakastaa

Viime perjantaina kyläilin Pohjois-Karjalassa liperiläisen Matti Luostarisen luona. Hänellä on ollut mehiläisiä 1980-luvulta, joten kokemusta sekä mehiläisistä että hunajakaupasta on runsaasti.

Yksi hunajan myyntipiste on Matin kotipihassa. Hunajan itsepalvelupisteestä voi napata purkillisen tai pari hunajaa, tiputtaa maksun lokeroon ja jatkaa matkaa.

Näitä itsepalveluun perustuvia hunajanmyyntipisteitä on myös monilla muilla tarhaajilla. Nyt kesäisessä Suomessa liikkuessa kannattaa siis pitää silmät auki ja havainnoida erilaisten markkinoiden ja torien lisäksi myös mahdolliset itsepalvelukojut ja hunajanmyyntikyltit. Näin pääsee kokeilemaan erilaisia hunajia ja tapaamaan hunajantuottajia.

Tässä vielä muutama vinkki, joita Matti kertoo hunajanostajille:
- Muistathan, että hunajan voi pakastaa ja näin saada juoksevaa hunajaa myös talvella. Jos nyt ostaa juoksevaa hunajaa, niin se on sulaessaan taas juoksevaa. Normaalisti kotimainen, juokseva hunaja kiteytyy ajan myötä, joskus hyvinkin nopeasti. Myös lasipurkin voi pakastaa.
- Säilytä hunaja huoneenlämmössä. Älä laita hunajaa jääkaappiin.
- Kiteytyneen hunajan voi varovaisella lämmityksellä esim. vesihauteessa muuttaa takaisin juoksevaksi.
- Pidä hunajapurkki esillä, jotta myös muistat käyttää hunajan.

Matti Luostarinen kuuluu niihin mehiläistarhaajiin, jotka ovat allergisia mehiläismyrkylle. Mutta silti mehiläishoito on niin kiehtovaa, ettei  hän ole malttanut luopua mehiläisistä.

Tallensin Matin mietteitä hunajasta ja mehiläistarhauksesta myös videolle.


PS. Matin hunajaa olen syönyt jo ennen kuin tajusin mitään mehiläishoidon hienoudesta. Vanhempani ovat nimittäin vuosikausia ostaneet hänen hunajaansa. Eli nyt ikään kuin vedin hieman kotiinpäin videoimalla tätä liperiläistä herraa.