Euroopassa on tarve 14 miljoonalle mehiläispesälle

Mehiläispölytys on äärettömän arvokasta, sen jo moni tietää. Mutta onko mehiläisiä tarpeeksi pölyttämään nykyisiä satomääriä? Tuoreimman tiedon mukaan ei ole. 

Viime perjantaina julkaistu Euroopan laajuinen tutkimus selvitti, että tarve mehiläispölytykselle kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin mitä tarhattujen mehiläisten määrä. Mehiläispesiä tarvittaisiin Euroopan mittakaavassa lisää lähes 14 miljoonaa yhdyskuntaa.
 

Englantilaisen Readingin yliopiston tutkimus kattoi 41 Euroopan maata. Yli puolella maista mehiläisten määrä ei riitä nykyisellään maatalouskasvien pölyttämiseen. Suomessa pölytystä tarvitsevien kasvien pinta-ala nousi kaikista nopeiten. Muun muassa energiakasvien viljely lisää pölytystarvetta meillä ja koko Euroopassa.

Suurin mehiläisvaje on tutkijaryhmän mukaan Englannissa, jossa mehiläisiä on vain neljännes pölytykseen tarvitusta määrästä. Tällä hetkellä meillä on Suomessa noin 50000 pesää pölyttämässä peltojamme ja kotipuutarhojamme.  

Totta kai myös luontaiset pölyttäjät pölyttävät viljelykasvejamme, mutta niiden kannat vaihtelevat alueellisesti ja vuosittain.   

Kysy tarhaajilta pölytyspalvelua

Mehiläispölytyksen arvo Suomessa on tärkeimpien viljelykasviemme ja kotipuutarhojen osalta arviolta 60 miljoonaa euroa. Useat suomalaiset mehiläistarhaajat tarjoavat mehiläispesiä pölyttämään viljelykasveja. 

Pölyttävistä pesistä kannattaa maksaa tarhaajalle korvaus, koska pölytysarvon näkee sadon määrässä ja laadussa. Esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tulee kookkaampia ja kauniin muotoisia, öljykasveilla öljypitoisuus kasvaa ja sato kypsyy tasaisemmin pölytyksen ansiosta. 

Tarhaajalle maksettu korvaus kattaa mm. hoitotyön kustannuksia, polttoainekustannuksia ja muita kuluja. 

Eron huomaa. Pölytys tekee marjoista suuria ja meheviä (vas.). Ilman tehokasta pölytystä marjasta kehittyy toispuoleinen ja pieni (oik.)

Kannattaakin olla ajoissa keväällä liikkeellä, jos haluaa omille tiluksilleen mehiläispesiä lisäämään satoa. Lue nettisivuiltamme lisää pölytyspalvelusta ja sitä tarjoavista tarhaajista.

Tutkimuksessa verrattiin 41 Euroopan maata vuosina 2005-2010. Kunkin maan mehiläisyhdyksuntien määrä vertailtiin maiden viljelykasvitilastoihin. Koko tutkimusartikkeli on luettavissa Plos One -verkkojulkaisussa.