Hunajakukkaa ja muuta mehiläisten herkkua

Nyt pörisee luonnossa ja puutarhoissa!

Mehiläisillä on uskomattoman paljon ystäviä. Sen olen huomannut viime viikkoina, kun ihmiset ovat kyselleet pörriäisistä. "Kuinka voin auttaa mehiläisiä kotipihallani?", "Mitä kasveja kannattaa istuttaa pölyttäjiä ajatellen?". Mehiläisluennoilla on riittänyt väkeä ja monenlaista tapahtumaa on tiedossa kesälläkin. Upeaa! 

Viime aikoina on ollut paljon puhetta siitä, mitä viljely-ympäristössä voidaan tehdä, jotta pölyttäjät voisivat paremmin. Kuitenkin, jokainen meistä voi auttaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyötyhyönteisiä. Istuttamalla puutarhaan hyviä mesikasveja tarjoat pölyttäjille ravintoa.

Hyönteiset tarvitsevat myös pesä- ja suojapaikkoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi pusikot, oksat, kortteet, puunreiät jne. Eli kaikkea "roskaa" ei kannata pihalta aina pois heittää. Esimerkiksi erakkomehiläiset asustavat mielellään ontoissa kasvinvarsissa. Puutarhaosastoilla on myös myytävinä ns. hyönteishotelleja, joissa on erakkomehiläisille, leppäkertuilla ja muille hyötyhyönteisille sopivia piilo- ja pesäpaikkoja. Hyönteishotellin voi myös rakentaa itse. Kuvassa on osa itsetehdystä hyönteishotellista: lautoihin poratut reiät, kortteet, tiilet ja muut vastaavat kelpaavat hyvin ötököille! Jo paljon yksinkertaistetumpi versio kelpaa.

Oksat, laudanpätkät ja tiilet voi ottaa hyönteisten hyötykäyttöön.

 

Mesikasvi vai rikkaruoho?

Useat pölyttäjät tarvitsevat ravinnokseen sekä siitepölyä (tärkeä proteiininlähde) että mettä. Mehiläiset keräävät ravintoa eri kasveista, ja niissä onkin hyvin suuria eroja houkuttelevuudessa ja ravinnon laadussa. Jos tarjolla on parempi medenlähde, mehiläinen valitsee sen. Laitetaanpa tähän alle listaa mehiläisille houkuttelevista ja hyvistä ravintokasveista (kiitos Tarjalle avusta). Kevään puutarhaostoksia tehdessä voittekin miettiä, valitsisiko pihaan kasveja myös mehiläisiä ajatellen. Nämä ovat vain monivuotisia esimerkkejä, monia muitakin hyviä kasveja on!

Omaa pihaa laittaessa rikkaruohot saavat nopeasti kyytiä. Voikukkakin kukkii nyt. Se on kuitenkin mehiläisille tärkeä kevään mesilähde. Muistakaa, kaikkia "rikkaruohoja" ei tarvitse välttämättä heti kitkeä.

     
Mehiläisten suosikit puutarhassa:
Kevät/alkukesä

Vaahtera, omenapuu, päärynäpuu, luumupuu, kirsikkapuu, pihlaja, herukat, karviainen, pensasmustikka, aroniat, orapihlajat, kukkivat pajut, hevoskastanja, sinililja, helmililja, kevättähti, pitkäpalko, ristikki, ruusukvitteni, akankaali

Kesä

Vadelma, karhunvattu, koristevattu, kurpitsa, kurjenpolvet, iisoppi, oregano, timjami (ajuruohot), salvia, kurkkuyrtti, mintut, rantakukka, sinilatvat, apilat, hunajakukka, neidonkieli, raunioyrtit, laventelit, laukat, reseda, maksaruohot,

Syyskesä/syksy

Kultapiisku, punatähkä, nauhukset, punalatva, punahattu, asterit, malvat, harmaamalvikki, kaunokit, auringonkukka,

Medettömiä kasveja, joissa mehiläiset käyvät mielellään siitepölyn keruussa

Ruusut, joissa on yksinkertainen kukka (mm. kurtturuusu, juhannusruusu, Valamonruusu), unikot

Mehiläiset vetivät pidemmän korren EU:ssa - neonikotinoidit käyttökieltoon

EU:ssa äänestettiin maanantaina neonikotinoidien kieltämisestä. Kolme ainetta (klotianidiini, imidaklopridi ja tiametoksaami) kiellettiin. Kielto tulee voimaan komission toimesta, koska itse äänestyksessä ei saatu määräenemmistöä puolesta tai vastaan. Suomi äänesti asiassa tyhjää.

Se, että mehiläiset menivät kasvinsuojeluainejättien edelle, on suuri juttu. Vaikka päivittäin kehunkin, kuinka hyödyllisiä mehiläiset ovat, on hienoa, että niiden arvo on tunnustettu tänä keväänä näin suuresti EU-tasolla.

Mehiläistutkimusta tarvitaan

Suomen Mehiläishoitajain Liitto toivoo, että mehiläistutkimusta ja torjunta-ainetutkimuksia (sis. neonikotinoidit) jatkettaisiin aktiivisesti. Miksikö, jos kerran aineet jo kiellettiin? Kyseessä on tällä hetkellä väliaikainen kahden vuoden kielto, tulevaisuus voi tuoda tullessaan taas jotain muuta.

Jatkoa seurannee, aineiden kielto koskee vasta osaa aineista. Seuraavaksi tarkastellaan varmaankin asetamipridi ja tiaklopridi, neonikotinoideja nekin.

Käyttökielto sisältää pitkän listan mehiläisille houkuttelevia kasveja. Kasvihuonetuotanto ja siementuotanto ovat poikkeus. Suomessa vastustusta ja suurinta huolta aiheutti se, miten kielto vaikuttaa rypsinviljelyyn. Euroopassa suurimmat vaikutukset näkyvät luultavasti maissin, auringonkukan ja rapsin tuotannossa.

Pellolla pörisee kiellosta huolimatta

Neonikotinoidien käyttökielto astuu voimaan tämän vuoden joulukuussa. Mutta.
Aina on se kuuluisa mutta. Vaikka kolme ainetta nyt kiellettiin, ei se kaikkea ratkaise. On tuolla ulkona moni muukin uhka mehiläisille. Kesän tullen täytyy kiinnittää jälleen huomio siihen, mitä siellä pellolla todella tapahtuu. "Turvallinenkin" aine on vaarallinen, jos sitä käyttää huolimattomasti. Kasvinsuojelutoimenpiteissä tulee huomioida pölyttäjät paremmin - ruiskutuksia ei tule tehdä päiväsaikaan eikä koskaan kukkivalle kasville. Pakkausmerkintöjä tulee noudattaa huolella.

Onneksi Tukes on jo kiinnittänyt tähän asiaan jo huomiota ja kasvinsuojeluainepakkauksiin ollaan tekemässä selkeämpiä, ajanmukaisia ohjeita pölyttäjien turvaamiseksi.

Kiinnostus mehiläisiä ja pölyttäjien hyvinvointia kohtaa on ollut viime aikoina valtavaa! On upeaa, että ihmiset ovat olleet niin aktiivisia mehiläisten ja muiden pölyttäjien puolesta. Toivottavasti kelit alkavat suosia hyönteisiä pian. Talven pesäkuolemista vielä lyhyesti, että tällä hetkellä pesiä on kuollut vähintään keskimääräisesti. Talvitappiot ovat yleisesti noin 15 %, mutta vielä ei tiedetä tarkalleen, mikä on lopullinen tilanne tänä vuonna. Mutta ei talvi ainakaan normaalia helpompi ollut.

Nyt toivotaan paljon siitepölyä ja mettä mehiläisille, jotta pesät vahvistuisivat vauhdilla.

Mehiläisdokumentti Suomen ensi-iltaan 26.4.

Vihdoinkin saadaan myös Suomen elokuvateattereihin mehiläisdokumentti. Tämän viikon perjantaina 26.4. tulee ensi-iltaan Ei pelkkää hunajaa -dokumenttielokuva (engl. More Than Honey). Leffa on kattava katsaus mehiläisten sielunelämään ja tarhauksen haasteisiin.

Vuonna 2011 valmistunut dokumentti on kerännyt Euroopassa runsaat katsojaluvut ja sitä on odotettu Suomeenkin. Ei pelkkää hunajaa on juuri nyt ajankohtainen, kun torjunta-aineet ja taudit herättävät aiheellista huolta. Leffa tarjoaa runsaasti perustietoa mehiläisistä ja pölytyksestä. Läpi käydään niin mehiläispesän hierarkia, taudit, pölytys kuin hunajan tuotanto. Hyvää perustietoa ihan kaikille! 

Mehiläisiä maailman äärissä

Elokuvan on ohjannut itävaltalainen Markus Imhoof, jolla on mehiläistarhaus verenperimänä. Dokumentin juoni keskittyy käymään läpi mehiläisten tärkeyttä ruuantuotannossa ja koetetaan selvittää, mikä mehiläisiä tappaa. Syytä tähän etsiessä kierretään koko maailma, ja katsoja viedään varsin erilaisiin mehiläiskulttuureihin. Esimerkiksi Itävallan Alpeilla mehiläisiä hoidetaan koristeellisissa mehiläistaloissa, sikari aina huulessa. Idyllin pilaa kuitenkin esikotelomätä. Elokuvat tarvitsevat aina hiukan melankoliaa, ja sitä on tarjolla tarhaajan kaivaessa hautaa bakteerin saastuttamille pesilleen.

Dokumentin nimikin sen kertoo, että mehiläiset ovat korvaamattomia muussakin kuin hunajantuotannossa. Itselleni tuli hiukan epätodellinen olo, kun näytettiin kuinka kiinassa ihmiset pölyttävät käsin hedelmätarhoja, koska mehiläisiä ei enää ole mailla halmeilla. Kyllähän se oli tiedossa, mutta järjenvastaiselta se silti näytti. Välillä käydään Yhdysvalloissa valtavilla manteliplantaaseilla siirtämässä mehiläisiä valtavilla rekoilla paikasta toiseen. Taudit vaivaavat, matkustaminen stressaa. Ja mehiläiset katoavat mystisesti.

Puolitoistatuntinen elokuva tarjoaa sopivasti perustietoa kaikille katsojalle. Parasta antia dokumentissa ovat myös upeat lähikuvat mehiläispesän elämästä. Niistä nauttii sekä kokeneemmat tarhaajat että mehiläisalaa tuntematon.  

Kokoillan elokuvan juoni kantaa. Nyt on hyvä syy viettää leffailta! Katso traileri täältä.

Elokuvassa nähdään mehiläiset läheltä.

Ei pelkkää hunajaa (2011). Ohjaus: Markus Imhoof. Suomen ensi-ilta 26.4.2013. Kesto: 90 min

Hunajaa korville. Kirjaimellisesti?

Olette varmaan joskus törmänneet sanontaan, että jokin on hunajaa korville. Mutta voisiko sanonta "hunajaa korville" toteutua tulevaisuudessa ihan konkreettisesti? Ehkäpä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eräillä kotimaisilla lajihunajilla on antibakteerisia ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi bakteerien aiheuttamien korvatulehdusten ja hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hunajan vaikutusta hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. Tulokset osoittivat, että hunajilla on kaikkien neljän bakteerin kohdalla antimikrobista aktiivisuutta, eli hunajissa on joitain ominaisuuksia, jotka ehkäisevät mikrobien lisääntymistä ja saattavat pystyä jopa tuhoamaan ne.

Teho myös laimennettuna

Tutkimuksessa oli mukana horsma-, tattari-, puolukka- ja lakkahunaja. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta. Kiinnostavaa oli myös se, että hunajat tehosivat bakteereihin myös laimeina liuoksina, tattarihunaja vielä niinkin laimeassa kuin 20 %:n liuoksessa.

Uusia väyliä hunajalle?

Uskon, että hunajasta on todella moneen lääketieteen saralla. Jo nyt tiedetään, että hunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia noin 60 bakteeria kohtaan, ja Uudesta-Seelannista saatavaa manuka-hunajaa käytetään esimerkiksi sairaaloiden haavanhoidossa.

Hunajasta on selvitetty, että jotkin antimikrobiset ominaisuudet johtuvat vetyperoksidista, alhaisesta pH:sta tai korkeasta sokeripitoisuudesta. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että antimikrobisuus johtui jostain muusta tekijästä. Mikä se tekijä sitten on, on mielenkiintoista selvittää.

Tämä tutkimus avaa kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kotimaisen hunajan käyttöön, joten toivottavasti tutkimusta jatketaan. Bakteereihin tehoavan hunajan käyttö esimerkiksi antibioottihoidon tukena voisi tutkijoiden mielestä vähentää antibioottien käyttöä. Ehkäpä Manuka-hunajatuotteet voitaisiin ehkä tulevaisuudessa korvata kotimaisella tattarihunajatuotteella.

Tutkijat näkevät hyviä mahdollisuuksia myös korva- ja poskiontelontulehduksen hoidossa. "Seuraavaksi olisi tärkeää tehdä kliininen koe, jolla voitaisiin osoittaa hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin", sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista.

Lääketieteessä matkat ovat pitkiä, mutta odotan suurella kiinnostuksella jatkotutkimuksia.

***********************************************************************

Vain mehiläiset sen osaavat, hunajan valmistuksen.

Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkelin voi lukea osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/apm.12039/pdf.

Limepiiras sopii pääsiäispöytään

Sunnuntaina luonani kävi tuttuja pikkuvirpojia vanhempineen. Tein kahvipöytään makeaksi herkuksi limepiirakan. Sehän sopii makunsa ja  värinsä puolesta erinomaisesti pääsiäispöydän jälkiruuaksi, jos haluaa vaihtelua perinteiselle pashalle tai mämmille. Kakun voi koristella limeviipaleilla tai vaikkapa raastetulla limen kuorella. Laitoin myös pinnalle hiukan hunajaa tuomaan eloa kakun pintaan.

Limepiiras

Pohja:
1 paketti digestive-keksejä
100 g sulatettua voita

Täyte:
4-5 limeä (1 dl puristettua mehua)
1 prk maitorahkaa
2 dl kuohukermaa
3 rkl hunajaa
1 tl vaniljasokeria
5 liivatelehteä
4 rkl vettä

Murskaa keksit esim. tehosekoittimella hienoksi murskaksi. Sekoita joukkoon voisula ja levitä seos tasaisesti irtopohjavuoan pohjalle.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita maitorahka siihen. Vatkaa joukkoon puristettu limemehu, hunaja ja vaniljasokeri. Kiehauta vesi ja lisää sulata liivatelehdet siihen. Lisää kermaseoksen joukkoon.

Levitä täyte keksipohjan päälle. Laita kylmään jähmettymään pariksi tunniksi. Voit koristella valmiin kakun limellä, hunajalla tai vaikkapa suklaamuruilla.

Kahvihammasta kolottaa mehiläisilläkin

Päivittäinen kofeiiniannos piristää myös mehiläisiä. Näin on tutkittu Newcastlen yliopistossa Iso-Britanniasta. Piristää on ehkä hiukan väärä sana yleensäkin työläiden mehiläisten kohdalla, mutta suorituskykyä se näyttää parantavan. Kofeiini nimittäin tehostaa mehiläisten muistia ja tekee kukat pölyttäjille houkuttelevammiksi.

Yleensä kofeiini toimii suurina pitoisuuksina hyönteisille enemmänkin karkottajana, mutta mehiläisten kohdalla se toimii tutkijoiden mukaan "kuin huume". Kasvit erittävät kofeiinia kukkaan ja mehiläisten pölytysteho paranee, tutkijat muotoilevat. Mehiläinen vieraili kofeiinilla terästetyssä kukassa päivän aikana kolme kertaa todennäköisemmin kuin muissa kukissa. Mitä paremmin mehiläinen muisti kofeiinilla höystetyn mesikasvin tuoksun ja osasi suunnistaa sen luokse, sitä paremmin kasvi pölyttyi ja tuotti enemmän siemeniä. Molemmat, kukka ja mehiläinen hyötyivät. Win-win. 

Normaalisti kofeiinin maku on katkera ja suurina pitoisuuksina hyönteisille myrkyllistäkin, mutta tietyt kasvit kykenevät erittämään sitä meteen juuri sopivan pitoisuuden. Kokeen kofeiinikasveina olivat kahvi (Coffea) ja sitrus-suvun (Citrus) kasveja.

Sumppia meille ja mehiläisille

Mielestäni tutkimus oli mielenkiintoista uutta tietoa mehiläisten ravinnonkeruutavoista, vaikka meillä ei Suomessa kahvipensaita olekaan. Kasveilla on monenlaisia tapoja houkutella pölyttäjiä, ja on tärkeää tuntea ne ympäristön ollessa jatkuvassa muutoksessa. 

Tutkimustuloksista odotetaan myös keinoa ymmärtää, kuinka kofeiini vaikuttaa ihmisaivoihin. Erilaiset mekanismithan meillä on, eikä kahvin vaikutusta ihmisen muistiin ei ole vielä selvitetty. Itse en ole pitkäaikaisella ihmiskokeella muistin paranemista havainnut. 

Joka tapauksessa, kulutamme kahvia edelleen eniten maailmassa/hlö ja kyllähän kuuma kahvikupponen piristää. Jos tätä juttua lukiessa alkoi kahvihammasta kolottamaan, kokeilepa hunajalla höystettyä herkkukahvia, kuten Mari on jo aiemmin ohjeistanut. Jos et ole vielä kokeillut hunajaa kahvin makeuttajana, kokeile viimeistään nyt. Nimimerkillä kokemusta on, koska paraikaa minulla on kädessäni hunajalla makeutettu kupillinen kahvia.  

Ei kuitenkaan mennä douppaamaan mehiläisiämme kahvilla ;)

Lähde: Caffeine in floral nectar enhances a pollinator’s memory of reward. G.A. Wright, D.D. Baker, M.J.Palmer, J.A. Mustard, E. F. Power, A. M Borland, P.C. Stevenson. Science. Doi 10.1126. Science. Julkaistu 7.3.2013

Leivontakokeilussa whoopie pies eli kerroskeksit

Viikonloppuna kokeilin amerikanherkkujen eli whoopie pie -leivosten tekemistä. Suomeksi sanottuna whoopiet ovat kerroskeksejä milloin milläkin herkulla täytettynä (vaniljakreemillä, vaahtokarkkimassalla ym.). Leivokset ovat rantautuneet Suomeen Amerikasta, missä minäkin maistoin näitä herkkuja ensi kertaa. Herkullisinta whoopieissa ovat mielestäni erilaiset täytteet. Kokeilin mustikkatuorejuustotäytettä, suklaatäytettä ja hunajaista vaniljakreemiä. Hunajalla sain makeutta täytteisiin, mutta myös taikinaan lisää väriä ja kiiltoa.

Whoopie pie-taikina

• 3 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl kaakaojauhoa
• 2 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl suolaa
• 0,5 dl maissijauhoa

• 2 dl maitoa
• 2 rkl hunajaa
• 100 g voita 
• 1,5 dl ruokosokeria (tavallinenkin sokeri käy)
• 1 kananmuna

Sekoita keskenään kuivat aineet ja siivilöi kaakaojauhe joukkoon. Sekoita maito ja juokseva hunaja keskenään (jos hunaja on kiteytynyt, voit lämmittää sitä esim. vesihauteessa). Vatkaa voi ja sokeri erikseen sähkövatkaimella ja lisää kananmuna niiden joukkoon. Lisää tähän joukkoon puolet kuiva-aineista koko ajan sekoittaen, sitten hunaja-maito ja viimeiseksi loput kuiva-aineet. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Pursota taikinasta samankokoisia nokareita leivinpaperilla vuoratulle pellille (jätä pieni leviämisvara). Paista whoopieita noin 12 minuuttia uunin keskiosassa 180 asteessa. Anna keksien jäähtyä ja valmista sillä välin täytteet.

Hunajainen vaniljatäyte

1 dl tomusokeria
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl hunajaa
1 tl vanililjasokeria
0,5 tl sitruunamehua

Sekoita kaikki ainekset sähkövatkaimella vaahtomaiseksi täytteeksi.

Suklaatäyte

75 g tummaa taloussuklaata
100 g tuorejuustoa
hunajaa maun mukaan makeuttajaksi

Sulata taloussuklaa. Sekoita tuorejuuston kanssa tasaiseksi massaksi. Lisää maun mukaan hunajaa.

Mustikkatäyte

100 g tuorejuustoa
1/4 dl soseutettuja mustikoita 

1 dl tomusokeria
Hunajaa maun mukaan 

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi.

Levitä haluamaasi täytettä keksin päälle ja paina keksin toinen puolisko täytteen päälle.