Hunaja ei "tuhoudu" lämpimässäkään juomassa

Monen hunajan ystävän mieleen on tarttunut ajatus, että yli 40-asteiseksi lämmennyt eli esimerkiksi teehen sekoitettu hunaja menettäisi välittömästi kaikki hyvät aineensa. Tämä uskomus on kuitenkin väärä, sillä hunajan laatuun vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilan lisäksi aika.

Myös hunajan kasvialkuperällä näyttää olevan merkitystä, toteaa dosentti, tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Tikkanen-Kaukasen tutkimusryhmä selvitti yksikukkahunajien antimikrobisista vaikutuksista.

”Lämpökäsittely 68 asteessa 15 minuutin ajan laski joidenkin hunajien aktiivisuutta, mutta ei kaikkien. Erityisen aktiivisten horsma-, tattari- ja kanervahunajien aktiivisuus säilyi myös kuumentamisen jälkeen”, Tikkanen-Kaukanen kertoo.

”Hunajan perinteinen käyttö teessä tai muussa kuumassa juomassa ei näyttäisi vähentävän ainakaan näiden hunajien vaikutusta.”

Hunaja kannattaa lisätä kuppiin juuri ennen juoman nauttimista, jolloin neste ei ole enää kiehuvan kuumaa ja hunaja on lämpimässä nesteessä mahdollisimman lyhyen ajan.

Oikein säilytetty hunaja säilyy vuosia laadukkaana

Hunajiin liittyvää lämmön ja ajan vaikutusta on seurattu monissa tutkimuksissa. Hunajien laadun tarkkailussa mitataan tiettyjen entsyymien määrää.

Hunajan laatu heikkenee erittäin hitaasti esimerkiksi 14 asteen säilytyksessä. Tässä lämpötilassa esimerkiksi normaali kukkaishunaja täyttää hunaja-asetuksen hydroksimetyylifurfuraalin (HMF) vaatimuksen noin kahdeksan vuotta.

Kun lämpötilaa nostetaan 50 asteeseen, säilyvyysaika lyhenee muutamaan päivään. Mutta siis minuuteissa tämäkään arvo ei romahda edes vähän kuumemmassa nesteessä.

Vastaavasti hunajan laatu heikkenee 60 asteessa vuorokaudessa yhtä paljon kuin kolmessa kuukaudessa 30 asteessa. Pitkäaikainen säilytys liian lämpimässä voi siis olla hunajan laadulle selvästi haitallisempaa kuin hunajan käyttö lämpimässä juomassa.

Kotona hunaja kannattaa säilyttää huoneenlämmössä ja kuivassa paikassa. Vaikka jääkaappi on viileä, niin jääkaapin kosteus voi vaikuttaa hunajan laatuun merkittävästi. 

Entsyymeistä, hunajan laadun arvioinnista ja hunajan mahdollisten lämpökäsittelyjen vaikutuksista olen kirjoittanut blogiin aiemminkin.

Hunaja pehmentää sipulin maun

Sipulikasvit tarvitsevat pölyttäjiä siementuotantoa varten.
Kuva: Teppo Johansson

Sipuli on tämän vuoden Vuoden vihannes. Terveellinen ja maukas sipuli  on monipuolinen raaka-aine, joka sopii melkeinpä ruokaan kuin ruokaan. Ja tietysti hunaja sopii erinomaisesti sipulin kaveriksi sen makua pehmentämään. Omasta mielestäni hunajaiset sipulit ovat supermaukkaita esimerkiksi osana hunajamarinoituja uunijuureksia. 

MTK kertoo sipulin marinnoinnista seuraavasti: "Marinoituna sipulin ärhäkkyys leppyy, ja esimerkiksi marinoitu punasipuli on loistovalinta moniin eri tarkoituksiin."

Entä tarvitseeko sipuli pölyttäjiä? Sipuli ei sinänsä tarvitse mehiläistä syötävän osuuden kehittymiseksi. Siementen muodostukseen pölyttäjät ovat kuitenkin välttämättömiä. Suomessa ei tällä hetkellä tuoteta sipulin siementä, vaan kaikki Suomessa tuotetut sipulit kasvatetaan ulkomailta hankituista siemenistä tai istukkaista. Eli ulkomailla, missä siemenet tuotetaan, pölytys on välttämätöntä.

Sillä sipuli, tässä vielä pari SML:n toimiston testaamaa sipulireseptiä, joiden makua hunaja ihanasti pehmentää: sipulipiirakka ja ranskalainen sipulikeitto.

 

Sipulipiirakka

Mehevä sipulipiirakka vie nälän.

 

Pohja: suolainen pakastepiirakkapohja tai itse tehty.

• 4 dl vehnäjauhoja (puolet täysjyväjauhoja)
• 50 g emmentaljuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 100 g voita
• 3 rkl vettä

Täyte

• 1000 g sipulia **
• 3 valkosipulinkynttä **
• 3 rkl rypsiöljyä **
• 2 dl keski- tai ykkösolutta
• 1 rkl hunajaa
• 2 tl kuivattua timjamia **
• 1 tl  rosmariinia (hienonnettuna) **
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl mustapippuria**
• 3 kpl munaa
• 2 dl kuohukermaa
• 100 g emmentaalijuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)

Ota pakastepiirakkapohja sulamaan tai tee pohja itse:

Mittaa jauhot, juustoraaste, leivinjauhe, suola ja voi monitoimikoneen kulhoon. Aja ainekset leikkuuterällä muruiksi. Lisää kylmä vesi koneen käydessä ja sekoita tasaiseksi.Vuoraa irtopohjavuoka (Ø 26 cm) leivinpaperilla. Kauli taikina jauhotetulla alustalla levyksi (Ø 35 cm). Nosta levy vuokaan kaulinta apuna käyttäen. Taputtele taikina kiinni reunoihin. Anna taikinapohjan jähmettyä jääkaapissa noin tunnin ajan. 

Kuori, halkaise ja leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä paistokasarissa noin 10 minuuttia.

Lisää olut, hunaja ja mausteet. Kypsennä miedolla lämmöllä ilman kantta noin 15 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet, ja ylimääräinen neste haihtunut.

Pistele haarukalla piirakkapohjaa. Esipaista sitä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 10 minuuttia. Vatkaa munat, kerma ja juustoraaste keskenään. Sekoita puolet muna-kermaseoksesta sipulitäytteeseen.

Kaada sipulitäyte vuokaan ja loppu juusto-kermaseos täytteen pinnalle. Jatka sipulipiirakan paistamista 200-asteisen uunin keskitasolla 30–35 minuuttia.

Ranskalainen sipulikeitto (4 annosta)

•        500 g sipulia (esim. tavallinen ruokasipuli, salottisipuli jne.) **
•        2-3 valkosipulinkynttä **
•       1-2 rkl rypsiöljyä**
•      1 tl kotimaista hunajaa
•       ripaus suolaa 
•        rkl vehnäjauhoa
•      1 l vettä 
•        (1 dl valkoviiniä)
•     1 kasvisliemikuutio
•       0,5 tl mustapippuria **
•      2 rkl timjamia hienonnettuna**
•      2 viipaletta paahtoleipää
•      2 dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

Kuori ja viipaloi sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota sipulit ja valkosipulit pehmeiksi. Mausta hunajalla ja suolalla. Lisää vehnäjauhot kattilaan ja sekoita joukkoon vesi sekä halutessasi valkoviini. Laita joukkoon liemikuutio ja anna hautua noin 1/2 tuntia. Mausta pippurilla ja timjamilla, tarkista maku.

Jaa ranskalainen sipulikeitto neljään uuninkestävään annoskulhoon. Paahda leivät ja nosta ne keiton pinnalle. Lisää juustoraaste leipien päälle ja kuorruta 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

 ___________________________________________________

** Moni raaka-aine tarvitsee hyönteispölytyksen tuottaakseen satoa tai siemeniä.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt, asiantuntijat ja viljelijät. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.

 

Hunajaa kahvissa: tehoa ja iloa myös treenaajille

Eilen Jari Sarasvuo hehkutti hunajan sekoittamista kahviin Twitterissä.

Kiitin Sarasvuota hunajakehuista @hunajanet-tilin kautta ja lupasin Mehiläishoitajain Liiton puolesta tarjota hunajakahvit, jos joskus kohdataan.

Vastaukseksi sain vielä lisää hehkutusta:

Tänään hunajan ja kahvin kehujaksi liittyi pika-aituri Nooralotta Neziri. (Hän tuli tunnetuksi hunajan ystäväksi jo helmikuussa, kun Neziri juoksi uuden Suomen ennätyksen 60 metrin halliaidoissa. Tällöin Neziri kertoi taltuttaneensa flunssaa hunajalla.)

Aijai, kyllähän se hunajaihmisen sydäntä lämmittää, kun tällaiset tyypit hehkuttavat hunajaa!

Hunaja hellii talven kuivattamaa ihoa

Saunahunaja lienee lähes kaikille tuttu tuote: iholle levitetty hunaja kosteuttaa ja hoitaa ihoa. Mutta tietysti hunajaa voi käyttää kauneudenhoitoon myös muualla kuin saunassa.

Kasvoille voi levittää pelkkää hunajaa ja pestä sen pois noin parinkymmenen minuutin päästä. Lisätehoa naamioon saa kuitenkin sekoittamalla mukaan myös muita ihoa hoitavia ainesosia: maustamatonta jogurttia, yrttejä, kauraa tai banaania.

Kasvonaamon aineksia: hunajaa, täysjyväkauraa
(myös murskatut hiutaleet käyvät) ja kuivattuja kamomillankukkia.
Seos sekoitellaan morttelissa ja lisätään tilkka vetta tai jogurttia.
(Kuva: Mari Kokkonen)

Mahtavaa, kun kosmetiikkaa voisi jopa syödä ja ainekset löytyvät keittiön puolelta! Samalla vähenee ympäristön kemikaalikuorma.

Minä pääsin eilen testaamaan asiantuntevassa opetuksessa, miten tehdään naamio hunajasta, kaurasta ja kuivatusta kamomillasta. Seokseen lisättiin myös tilkka vettä.

Naamion teki Livian ammattiopiston lehtori Taina Kummunsalo. Hän myös opettaa luonnonkosmetiikan valmistamista. Joitakin tuotteita tehdään oppilaitoksessa myös myyntiin asti.

Heti ensitestillä vakuutuin pihkavoiteesta, sillä suupielessäni on ollut useamman päivän ikävä, pieni haavauma. Voide, joka sisältää mm. pihkaa ja mehiläisvahaa, auttoi nirhaumaan heti.

Tuorlan pihkasalva sisältää myös mehiläisvahaa.
(Kuva: Mari Kokkonen)

Mutta kannattaa olla tarkkana, jos kosmetiikkatuote mainostaa hunajaa yhtenä ainesosana. Monen ison kosmetiikkavalmistajan tuotteissa hunajaa on vain sen verran, että voidaan luoda mielikuvia, joille ei todellisuudessa ole pohjaa. Tällaisia ovat esimerkiksi hiusvärit, kuten toimittaja Tiina Lundell kirjoittaa.

Minä lopetin hiusvärien käytön muutama vuosi sitten. Videolla saa ihailla tätä luonnonväristä tukkaani, meikittömiä kasvojani, hunajanaamion levittelyä ja ohjeita naamion tekemiseen. Fiksumpi tyyppi olisi sitonut hiukset pois otsaltaan,  mutta varmasti tämä seos ei vahingoittanut hiussuortuvianiakaan.