Hyvää Suomesta -merkki on Suomen kolmanneksi arvostetuin tuotemerkki

Hyvää Suomesta merkki -kertoo kotimaisuudesta. Kuva: Ruokatieto

Kotimaista ruokaa arvostetaan. Välillä kuluttajalle voi olla kuitenkin työn takana selvittää, mistä maasta tuote on peräisin, kuten Mari alkuvuodesta kirjoitti. Helppo tapa tunnistaa kotimainen tuote on Hyvää Suomesta -merkki. Se on selkeä ilmoitus kotimaisuudesta. 

Kyseinen merkki ei ole suomalaisille aivan turha asia, koska Hyvää Suomesta on tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kolmanneksi arvostetuin tuotemerkki. Tulokset selvisivät Taloustutkimus Oy:n ja Markkinointi&Mainonta -lehden Brändien arvostus 2012 -tutkimuksessa. Tutkimuksessa listattiin 100 suomalaisten  arvostetuinta tuotemerkkiä. Kaksi ensimmäistä sijaa meni Fazerille ja neljäs Joutsenmerkille. Kolmas sija on upea asia ja Hyvää Suomesta -merkki onkin nostanut listasijoitustaan vuosien varrella.

Merkkiä myönnetään myös hunajalle

Myös hunajantuottajat voivat hakea lupaa merkin käyttöön hunajapurkeissaan. Tällä hetkellä 669 Suomen Mehiläishoitajain Liittoon kuuluvaa mehiläistarhaajaa on saanut käyttöoikeuden. 

Käyttöoikeuden voi hakea vain 100-prosenttiselle, kotimaiselle hunajalle (ei siis minkäänlaisille jatkojalosteille tms). Merkin saamiseksi hunajalla on tiukemmat laatuvaatimukset eri ominaisuuksien osalta. Ennen merkin myöntämistä tuottaja toimittaa hunajanäytteen tutkittavaksi SML:lle. Hunajalle tehdään aistinvarainen arvostelu ja laboratoriaoanalyysit. Myös hunajan sisältämä siitepöly tutkitaan, jolloin saadaan selville mistä kasveista hunaja on peräisin.

Hyvää Suomesta -merkin käyttöä valvotaan laatujärjestelmän puitteissa vuosittain.

Merkin takana laadukkaat tuotteet

Hyvää Suomesta -merkki sai alkuvuodesta käyttöön uuden sloganin "Ruokaa omasta maasta". Itse pidän tästä sloganista, se vie lähelle ruuan tuotantoa. Ja vaikka mehiläiset eivät konkreettisesti maassa asukaan, hunajan mesi on suomalaisista kasveista peräisin.

Ruokatiedon markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kantén uskoo, että uudistus innosti yrityksiä käyttämään merkkiä aiempaa enemmän. "Merkin takana on monivuotinen työ ja hyvät tuotteet. Kuluttajat törmäävät merkkiin joka päivä", Kantén sanoo.

Ruokabrändien arvostus on tutkimuksen mukaan muutenkin nousussa. Tutkimuksessa 30 arvostetuimman brändin joukosta 12 liittyi ruokaan.

Brändilistan sijoitusten perusteena on käytetty ensisijaisesti annettujen arvosanojen keskiarvoa. Toissijaisena perusteena oli, kuinka monta prosenttia arvosanan antaneista oli valmis suosittelemaan brändiä muille. Tutkitut brändit valittiin erillisessä esitutkimuksessa maaliskuussa 2012, jolloin selvitettiin spontaanisti tunnetuimmat brändit noin 110 tuoteryhmässä. Varsinainen tutkimus toteutettiin kirjekyselynä. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat.