Neonikotinoidijäämät löydetään tarkoilla laitteilla

Moni mehiläisistä huolestunut huokaisi helpotuksesta viime keväänä, kun EU-komissio päätti kieltää väliaikaisesti kolmen mehiläiselle vaarallisen neonikotinoidin käytön. Nämä aineet ovat kasvinsuojeluaineissa käytettyjä tehoaineita, joiden on todettu aiheuttavan mehiläisille mm. suunnistusvaikeuksia. Olen tästä aiheesta aiemminkin kirjoittanut, voitte virkistää muistia täältä. Kielto on voimassa pari vuotta, joten sillä välin asiaa tutkitaan lisää.

Aihe on herättänyt suuria tunteita. Hyönteisten hermojärjestelmään vaikuttavat aineet ovat todella tehokkaita - mehiläisellekin suun kautta saatuna tappava annos imidaklopridia on vain 0,000000004 grammaa. Pienet ovat pitoisuudet kasvinsuojeluaineissa ja lopulta kasveissakin. Voidaanko tällaisia pitoisuuksia löytää? Koska mehiläisistä ollaan huolissaan, MTT:llä ja Eviralla on meneillään Neomehi-hanke, joka tutkii jäämäpitoisuuksia kotimaisilla öljykasvikasvustoilla ja mehiläisnäytteillä. Kävin Eviran laboratoriossa katsomassa, kuinka näytteitä tutkitaan.

Pienetkin pitoisuudet ilmi

Jäämänäytteitä etsitään hunajasta, pergasta, siitepölystä ja mehiläisistä. Eviran Kemian ja toksikologian yksikön tutkija Mari Kukkola tutkii näytteet ja etsii mahdollisia jäämiä nestekromatokrafian avulla. Käytetyn menetelmän etuna on luotettavuus ja herkkyys.

”Jäämät saadaan määritettyä hyvin tarkasti. Voidaan löytää jopa 0,05 nanogramman pitoisuuksia grammasta.” 

Tämänkaltaisesta kuvasta tutkija lukee tiedon jäämistä.

Kukkola kertoi myös, että yhdellä analyysillä voidaan löytää myös muita jäämiä – tarkka laite voi löytää satojakin aineita.

Eri näytteet on kerätty neljältä eri tavoin käsitellyltä lohkolta. Osa lohkoista oli peittauskäsitelty neonikotinoideilla, osa taas ruiskutettu tai peittaus-ja ruiskukäsitelty. Mukana on myös täysin käsittelemätön kontrollilohko. Muistutuksena, että peittaus on siemenen käsittelyä kasvinsuojeluaineella, jolloin pieni taimi saa suojan esim. kirppoja vastaan. 

Kukkola tutkii mehiläisnäytteitä yli 200 kappaletta tämän vuoden puolella. Odotan suurella kiinnostuksella tuloksia.Neomehi-hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Olen todella tyytyväinen siihen, että asiaa tutkitaan perinpohjin. Mehiläisten katoamiset ja erilaisten kemikaalien vaikutus niihin on hyvin monimutkaista ja aiheesta soisi olevan vieläkin enemmän tutkimusta. Aihe ei ole lainkaan yksikertainen, ja haluan muistuttaa, että rypsi on myös mehiläiselle tärkeä mesikasvi. Mehiläistarhaajat eivät halua, että rypsin viljely kaikkoaa Suomesta, mutta ei myöskään haluta mehiläiselle vaaraa.

Hankkeen tuloksista tuloksista tiedotamme aikanaan. Nyt toivon, että mehiläisyhteiskunnat lähtivät vahvoina talvehtimaan ja että ensi keväänä on vahvat kaverit taas pörisemässä mahdollisimman turvallisessa ympäristössä.

-Tuula