torstai 20. elokuuta 2015

Mehiläisteemaista retkeilyä Helsingissä: härkäpapuja, kaupunkihunajaa ja Oopperan pesiä


Mehiläishoitajain liitto SML järjesti eilen keskiviikkona perinteisen sidosryhmäpäivän. Kyseiseen päivään kutsutaan ihmisiä ja organisaatioita, joiden kanssa liitto on vuoden mittaan ollut yhteistyössä. Näin jaamme mehiläistietoa konkreettisesti heille, jotka jollain tavalla työssään alamme kohtaavat.

Tänä vuonna päivän teemoja olivat pölytys ja kaupunkitarhaus.

Pölytysteemaa käsiteltiin Helsingin yliopistolla, jossa on käynnissä härkäpavun pölytyskoe. Lisäksi nostettiin esiin mansikan ja vadelman harmaahomeen biologinen torjunta.

Kaupunkitarhauksen merkeissä käytiin Dodo ry:n Kääntöpöydällä Pasilassa sekä Oopperan mehiläispesillä. Samalla päästiin herkuttelemaan hunajaisilla ruuilla ja hunajalla.

Vastuullinen tutkija Fred Stoddard kertoi, miksi
härkäpapu ylipäätään kiinnostaa. Kotimaista kasviproteiinia
olisi  suotavaa saada niin ihmisravinnoksi kuin eläinrehuksi.
Jos härkäpavun käyttö ihmisravintona kasvaisi,
niin myös hinta nousisi ja viljely olisi kannattavampaa.
Härkäpavusta kehitellään tällä hetkellä
monenlaisia elintarvikkeita.

Dodo ry:llä on mehiläispesiä Pasilassa ratapihalla
Kääntöpöydän yhteydessä. Pesien hoidosta
vastaa Lasse Tarkiainen.
Kääntöpöydällä saatiin ruokaa, jonka aineksista osa
oli Kääntöpöydän omilta viljelmiltä.
Mukana oli myös härkäpapuja ja hunajaa.

Kääntöpöydän kasvihuoneessa mehiläishoidon
neuvoja Ari Seppälä kertoi mehiläisalan
viimeisimpiä kuulumisia. Hunajasato jää nyt
tavanomaista heikommaksi. Lisäksi parveilu
oli tänä kesänä voimakasta ja toi lisätyötä
tarhaajille.
Kansallisoopperassa oma hunaja maistuu
mm. väliaikatarjoiluissa. Näitä herkkuja
päästiin maistamaan myös retkellä.
Herkullista juotavaa kaataa kuvassa Oopperan
ravintolapalveluista vastaavan Kanrestan Anuliina Pineda.

Pienessä purkissa Oopperan pesien viimevuotista hunajaa,
isosssa purkissa hunajaa tältä vuodelta. Vaikka pesät
ovat samassa paikassa, niin mesikasvit ovat sen verran erilaisia
eri vuosina, että hunajakin on väriltään erilaista.
Taustalla näkyvät pesiä hoitavat Tuula Lehtonen SML:sta
ja Niina Kangas. Kolmas kaveriporukan tarhaaja
on Lauri Reuter.


Mehiläispesien näkeminen lähietäisyydeltä on yleensä
lähes kaikkien mielestä todella kiinnostavaa.
Oopperan pesillä Ari Seppälä nappasi kiinni kuhnurin
ja esitteli vauhdikkaasti kuhnurin elämänvaiheita aina
häälentoon asti. Kuhnurilla ei ole pistintä, joten se ei
voi pistää, ja sen elämän tarkoitus on päästä
häälennolle parittelemaan kuningattaren kanssa.
Tosin useimmat kuhnurit eivät koskaan sitä pääse kokemaan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti