Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pölyttäjiin

Viime viikolla julkaistiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti ”Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017”. Raportti sai minut pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta pölyttäjiin. Olin yllättynyt, että raportissa ei mainittu esimerkiksi mehiläisiä sanallakaan, vaikka raporttia varten oli tehty laaja sidosryhmäkartoitus. Ilmastonmuutos vaikuttaa totta kai myös eri pölyttäjiin. Voimme jo lukea, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi kasvintuotantoon: on varauduttava säiden ääri-ilmiöihin, tulokaslajeihin, tauteihin, eroosioon jne. En ole ilmastoasiantuntija, mutta tässä joitain alalla esiin nousseita pohdintoja:

Varroapunkki levittää tauteja ja heikentää pesiä.

• Pahentaako ilmaston lämpeneminen punkkiongelmaa? Punkkeja ei kaivata lisää, sillä ne ovat jo nyt Suomen tarhauksen suurin vitsaus. Jos ilmasto lämpenee, varroapunkin elinolosuhteet saattavat kuitenkin muuttua myönteisemmäksi. Suomessa punkkiongelmaa rajoittaa kylmyyden takia se, että talvella mehiläiset eivät tuota toukkia (=sikiötauko). Punkki nimittäin tarvitsee toukkakennoja lisääntymiseen, eikä lisääntyminen siis pitkän talven aikana onnistu. Jos ilmasto lämpenee, kasvaako punkkien lisääntymisaika ja siten punkkien määrä? 
• Uhkaavatko tulokslajit mehiläisiä? Jos ilmasto lämpenee, voi Suomeen muuttaa  uusia tulokaslajeja. Joukossa voi olla myös mehiläisille erittäin vaarallisia lajeja. Yksi näistä on pieni pesäkuoriainen, jota esiintyy tällä hetkellä tiettävästi EU-maista vain Italiassa. Se ei pysty talvehtimaan Suomen oloissa, mutta entä jos ilmasto lämpenee…Toinen Euroopassa leviävä haitallinen laji on aasianherhiläinen. Se on kovaa vauhtia levinnyt Euroopassa viime vuosina ja sitä emme varmasti haluaisi tänne asumaan.



Kasvit ja pölyttäjät ovat oppineet toistensa tavoille.

• Muuttuuko kasvillisuus? Jos jotkut kasvilajit katoavat ilmaston muuttuessa, sillä voi olla suuri vaikutus tiettyihin pölyttäjälajeihin. Eräät perhoset tai kimalaislajit ovat sopeutuneet juuri tiettyihin kasveihin. Toki tämä menee myös toisin päin: jos ”saamme” Suomeen uusia kasvilajeja, uudet pölyttäjälajit saattavat menestyä täällä. Eli lajisto voi muuttua paljonkin ajan saatossa.
• Muuttuvatko vuodenajat? Joidenkin hyönteisen vuodenkierto on hiuksen hienoa.  Moni pölyttäjä ja kasvi ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet yhdessä tiettyyn vuodenkiertoon. Kun kasvi kukkii, oikeat pölyttäjät ovat liikkeellä oikeaan aikaan. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kun ilmasto on lämmennyt, pölyttäjät lähtevät väärään aikaan liikkeelle ja siitä voi kärsiä sekä kasvi että pölyttäjä. Hyönteiset ja kasvit voivat joutua siis keskenään epätahtiin!
• Luonnonpölyttäjät eivät sopeudu uuteen ilmastoon. Tutkijat ovat jo havainneet, että esimerkiksi Fijillä viileämpään ilmastoon sopeutuneet villipölyttäjät ovat jo kärsineet ilmaston lämpenemisestä.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus hunajasatoon? Suomessa yhdestä pesästä saatava satomäärä on keskimäärin Euroopan suurin, 40 kiloa/pesä/vuosi (mutta pieni pesämäärä suhteessa moniin maihin). Meillä on runsas ja monipuolinen kasvillisuus, emmekä kärsi kuivuudesta, joka haittaa kasvien mesimistä (tosin sadetta saisi olla joinain kesinä vähemmän). Tuleeko tämä muuttumaan pitkän ajan kuluessa? Huonompaan vai parempaan suuntaan?

Mehiläisillä ja muilla pölyttäjillä on niin valtava merkitys meille ihmisille, että alkaa ihan jännittämään, kun miettii mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella voisi olla. Tutkijat sanovat, että osa ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista on väistämättömiä, joten niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. ”Jos toimet aloitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta”, Luken raportissa sanotaan. Ottamatta kantaa siihen, kuka hyötyy ja kuka ei, nyt tarvitsisimme pikaisesti tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista pölyttäjiin Suomessa!

-Tuula