keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Mehiläiskasveja puutarhassa ja luonnossa



Ota talteen pölyttäjäystävällisiä vinkkejä puutarhakasvien valintaan!


Kasvit ja niiden pölyttäjät ovat erittäin monimuotoinen yhdistelmä. Monet kasvit ovat pitkälle erikoistuneet juuri tiettyihin pölyttäjiin. Näihin kuuluvat iso kirjo hyönteisiä kovakuoriaisista muurahaisiin, sääskiin ja mehiläisiin.

Jos mielii valita pölyttäjiä ajatellen puutarhakasveja, on tärkeää muistaa että pölyttäjät tarvitsevat ruokaa (eli siitepölyä ja mettä tarjoavia kukkivia kasveja) varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Eivät pelkästään keskellä kesää. Tässä vinkkejä 2- ja monivuotisten puutarhakasvien valintaan.


  • Luonnonpölyttäjät hyötyvät puutarhasta, jossa on paljon kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Pienetkin alueet yhtä kasvia ovat sopivia. 
  •   Tarhamehiläinen tarvitsee kuitenkin vähän isompia alueita samaa mehiläisille sopivaa kasvia. Yksi iso kukkiva puu tai pensas on sinänsä mehiläisillekin riittävä. 
  • Erilaisia perhosia pihaansa toivovan on huolehdittava alueelle aikuisten perhosten ruokakasvien lisäksi myös perhostoukille sopivia kasveja.

  • Pölyttäjille parhaiten sopivat kasvit, joissa on yksinkertainen kukka.
  • Jos kasvin kukka on avoin ja siinä on suuri määrä heteitä, se on usein hyvä kasvi pölyttäjille, vaikka mesimäärä olisikin pieni. 
  • Tarhamehiläinen ei tosin ole kovinkaan innoissaan päiväkakkarasta ja sen sukulaisista, vaikka niissä onkin hyvin siitepölyä. Meden tuotto niillä on vähäistä. 
  • Ruusut ovat pääasiassa vain hyviä siitepölykasveja (yksinkertaisella kukalla kukkivat), ne eivät yleensä tuota mettä ollenkaan.

  • Valko/alsikeapilat ja kurjenpolvet ovat hyviä yleiskasveja mehiläisniitylle monenlaiseen maaperään ja erilaisiin olosuhteisiin.
  • Puna-apila on hyvä siitepölykasvi mehiläisille. Bjursele-lajike on lyhyttorvisempi ja siitä mehiläiset saavat myös mettä.
  • Keväällä monet esikot ovat hyviä kasveja perhosille ja emokimalaisille, mutta eivät kiinnosta kovinkaan suuresti mehiläistä. Mettä on vähän ja kukkatorvi on kapea ja pitkä.
  • Kasvi, jonka kukassa kukkatorvi on kovin pitkä ja kapea tai siinä on pitkä kapea kannus, johon mesi erittyy, soveltuu yleensä parhaiten perhosille, vaikka kukka tuottaisikin runsaasti mettä.
  • Jos siitepölyä on kukassa hyvin saatavilla, muutkin pölyttäjät voivat käydä sitä hakemassa.
  • Kevään sipulikasveista suosituimpia mehiläisille ovat sinililjat, kevättähti, helmililjat ja krookukset (tarhamehiläinen hakee pääsääntöisesti vai siitepölyä krookuksesta, koska mesi on niin syvällä kukkatorvessa).
  • Kesäkuussa kukkivat jättilaukat, joissa mehiläiset ja muutkin pihan pölyttäjät vierailevat mielellään.
  • Monet mehiläisille sopivista kasveista ovat kovia leviämään, mm. pelto-ohdake, voikukka, rantaminttu, jättipalsami ja vuohenherne.
  •  Kultapiiskun puutarhamuodotkin leviävät jo hurjaa vauhtia pääkaupunkiseudun ympäristön joutomailla. Kanadanpiisku, isopiisku sekä korkeapiisku on listattu haitallisten vieraslajien listalle.  Samoin siellä on etelänruttojuuri ja jättipalsami.
  • Ruotsinraunioyrtti, tummarohtoraunioyrtti, valkoraunioyrtti, rehuvuohenherne ja japaninruttojuuri ovat vieraslajilistalla tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten lajien listalla. Kts.  www.vieraslajit.fi


·         Lue lisää: SML:n nettisivuilla on Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja -esitys, johon on listattu medentuottoon vaikuttavia asioita. www.polytys.fi/mehilaiskasvit/
Teksti ja kuvat: Tarja Ollikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti