Makuhunajaa moneen makuun - kerro parhaat vinkkisi

Mehiläishoitajien Talvipäivät ovat onnellisesti takana. Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa oli ennätysmäärä väkeä, yli 200 kuulijaa. Hienointa oli, että paikalla oli sekä vuosikymmeniä tarhanneita, että myös paljon vasta-alkajia. Keskustelua ja neuvoja suuntaan jos toiseen riittikin! Luennoilla kuulimme mm. kuinka saada mahdollisimman suuri hunajasato vähillä työtunneilla, mikä on mehiläisten tautitilanne jne.

Huippukokki Markus Maulavirta toi aloittevan mehiläistarhaajan  ja ravintola-alan ammattilaisen näkulmaa kertoessaan, kuinka pesien hoito ensimmäisenä kesänä sujui. Rohkeutta piti kerätä pariin otteeseen, mutta lopulta Markus pääsi sinuiksi mehiläistensä kanssa ja hieno hunajasato tulikin (ja myös meni samantien innokkaille ostajille). Kerron myöhemmin lisää, kuinka kokki suhtautuu hunajaan raaka-aineena.

Vuoden tarhaaja tekee makuhunajia

Lauantaina julkistettiin myös Vuoden Mehiläistarhaaja 2013. Hän on Erkki Lappi Lapinlahdelta. Onnittelut hänelle ansiokkaasta työstä mehiläistarhaajana!

Erkki Lappi on erikoistunut makuhunajien valmistukseen. Lapin yritys, Hunajalähde, tekee niitä melkein maussa kuin maussa. Listalta löytyy mansikkaa, vaniljaa, rommia, eukalyptusta, toffeeta - vaikka mitä! Makuhunajat ovat hunajavalmisteita, eli hunajaan lisätään makuaromia tai esim. mehutiivistettä. Niitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää vaikka leivonnassa tai jäätelön päällä.
Hunajalähde myy tavallista hunajaa, makuhunajia, siitepölyä jne. nettikaupassa ja markkinoilla ympäri Suomea. Kuopion paikallisyhdistys kehuu Lappia erityisesti avoimuudestaan ja innostavasta työstä mehiläishoitajana. Lappi on hoitanut mehiläisiä pian 40 vuotta. Yrityksen pyörittäminen ja messuilla kiertäminen on tarhaajalle myös mieluista. Hunajalähteellä on yli 60 tuotemerkkiä - miten ne on kehitetty?  "Asiakasta on kuunneltava. Kysyttävä mistä makuhunajasta he pitävät eniten."

Kuulemma ehdottomasti suosituin makuhunaja on rommilla maustettu.

Kerro parhaat vinkkisi makuhunajan käyttöön

Itse olen käyttänyt makuhunajia leivonnassa. Minttu-suklaa Cup Cake -reseptissä tarvittiin minttuaromia. No, eihän minulla sellaista ollut, mutta onneksi kaapista löytyi minttuaromilla maustettua hunajaa. Loistavaa! Sain yhdellä iskulla makeutettua ja maustettua taikinan.

Mihin sinä olet käyttänyt makuhunajia? Makuja löytyy paljon - syötkö sellaisenaan vai käytätkö aromina ruuanlaitossa? Laitapa kommentteihin parhaat vinkkisi :)

Hunaja, raakahunaja, hunajavalmiste. Ota hunajatermit haltuun

Kennohunajaa (Kuva: Tarja Ollikka)

Talven mittaan useampi on kysynyt minulta, mistä voi ostaa raakahunajaa. Olen hiukan ihmetellyt, mitä tällä raakahunajalla tarkoitetaan, koska sellaista termiä ei Suomessa tai EU:ssa virallisesti mehiläisalalla käytetä. Joissain ulkomaisissa tuotteissa termiin on törmätty, mikä on tosiaan hiukan harhaanjohtavaa. Usein kysyjä on kuitenkin tarkoittanut raakahunajalla luonnollista hunajaa, johon ei lisätä mitään. Iloksenne voin kertoa, että sellaista on helppo löytää, koska suomalainen hunaja on aina luonnontuote, johon ei lisätä mitään. Vastaavasti raakahunajalla on saatettu tarkoittaa kennohunajaa, koska sitähän ei ole edes lingottu mehiläisten vahakennosta pois.
   

Koska hunajatuotteita on monenlaista, sekoittuu helposti mitä milläkin tarkoitetaan. Asia on  askarruttavat monia, joten listasin yhteen yleisimpiä termejä selventämään asiaa.

Hunaja: Hunaja on puhdas luonnontuote. Siihen ei lisätä yhtään mitään, eli se on täysin lisäaineeton ja luonnollinen, kuumentamaton tuote. Se ainoastaan lingotaan, siivilöidään vahamurusista ja vaivataan ennen purkittamista. Mehiläinen tekee hunajan medestä lisäämällä siihen entsyymejä, jotka muuttavat meden sisältämät sokerit hedelmä- ja rypälesokereiksi, sekä muita hyödyllisiä aineita. 

Hunajavalmiste on hunajapohjainen tuote, johon on saatettu lisätä esim. marjarouhetta tai aromaattista öljyä. Hunajatuotetta, johon on lisätty jotain muuta raaka-ainetta, kutsutaan aina valmisteeksi, se ei siis ole 100-prosenttista hunajaa.

Kuumentamaton hunaja: Hunaja-asetus määrittää, ettei hunajan entsyymejä saa  tuhota tai merkittävästi heikentää kuumennuksella. Hunajan terveelliset ominaisuudet säilyvätkin parhaiten, kun sitä ei kuumenneta yli 40 asteiseksi. Kotioloissa kiinteän hunajan muuttaminen juoksevaksi esim. vesihauteella.

Villipesät ovat harvinaisia Suomen luonnossa (kuva: Tom Vilja)

Raaka hunaja ja raakahunaja: Mehiläiset kypsyttävät hunajan ennen kuin se on valmista ja mahdollisimman hyvin säilyvää. Tätä ennen hunajasta voisi sanoa, että se on raakaa hunajaa. Mehiläiset haihduttavat siitä liian veden pois ja lisäävät siihen omia entsyymejään. Kun hunaja on pörriäisten mielestä riittävän kuivunutta, ne peittävät hunajakennot vahakannella. Jos hunaja lingottaisiin ns. raakana, sen kosteuspitoisuus olisi korkea ja se alkaisi herkästi käymään.


Kennohunaja on linkoamatonta hunajaa, eli hunaja myydään omassa kennossaan. Hienoa herkkua luonnollisessa pakkauksessaan! Vahasta tehdyn kennon voi syödä tai sen voi pureskella ja heittää pois purkan tapaan.

Myös villihunajasta tulee aika ajoin tiedusteluja. Villihunajaa ei Suomesta saa, kaikki mehiläispesämme ovat tarhaajien hoitamia. Mehiläiset voivat toki kesän aikana tehdä pesän luontoon esim. onttoon puuhun, mutta se, että jossain olisi kotimaista villihunajaa myynnissä, ei onnistu näillä leveyksillä. Mehiläiset eivät yleensä talvehdi meillä luonnossa.

Luomuhunajan tuotanto eroaa hiukan tavanomaisesta hunajan tuotannosta. Luomutuotannossa mehiläistarha tulee sijoittaa siten, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti viljeltyjä tai luonnonkasveja. Luomutarhojen on sijaittava  vähintään kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä tai jätteenkäsittelylaitoksista, ja luomumehiläisille talviruuaksi annettavan sokerin on oltava luomusokeria. Mehiläisille ei saa syöttää siitepölyn korvikkeeksi muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä.

Hienoa, että erilaiset hunajat ovat herättäneet kiinnostusta. Hunajasta on moneksi! 
Muistakaahan ottaa hunaja jossain muodossa avuksi nyt talviflunssan aikaan - vaikkapa teen seassa tai kennohunajana syötynä.

Päivitys 7.6.2014: Aiheesta lisää blogitekstissä "Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta".

Aloita vuosi kevyesti ruokaisalla kvinoasalaatilla

Uusi vuosi on taas täydessä vauhdissa. Moni on tehnyt niitä kuuluisia uuden vuoden lupauksia: urheilee, viettää tipatonta jne. Toiset ovat päättäneet joulun jälkeen myös syödä kevyesti ja terveellisesti. Tässä on  siis vuoden 2013 kunniaksi ruokaisan mutta kevyen, kvinoalla höystetyn salaatin ohje. Kokeilin itse kvinoaa nyt ensimmäisen kerran ja se toimi hyvin avokadon, fetan ja hunajakastikkeen kanssa yhteen. Kvinoa on Etelä-Amerikasta peräisin oleva, pinaatille ja punajuurelle sukua oleva yrtti, josta käytetään siemenet couscosin tai riisin tapaan/korvikkeena. Gluteenittomana se sopii myös keliaakikoille. 

Muistakaa pitää myös hunaja mielessänne, jos uusitte ruokavalioitanne kevyempään suuntaan. Hunajahan nimittäin sisältää energiaa vähemmän kuin sokeri, eli on kevyempi makeuttaja. Sokerissa energian määrä on 406 kcal/ 100 grammaa, hunajassa 330 kcal / 100 grammaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että hunaja maistuu sokeria makeammalta eli sen annostelumäärä on pienempi.

Feta-avokadosalaatti kvinoalla ja hunajakastikkeella

1,5 dl kvinoaa
3 dl vettä
ripaus suolaa

pieni kesäkurpitsaa
rasiallinen kirsikkatomaatteja
fetajuustoa
2 avokadoa
1 pieni sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
 mustapippuria
hunajaa

kastike:
½ dl oliiviöljyä
2 tl hunajaa
loraus sitruunamehua
mustapippuria
suolaa
(chiliä)

Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan.  Anna jäähtyä.
Paloittele tomaatit, avokadot, feta ja kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä pannulla oliiviöljyssä. Ripota sipulin päälle mustapippuria, ripaus suolaa ja hiukan hunajaa ja sekoita pannulla hetken verran. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. 
Sekoita salaattiaineet, sipuli ja kvinoa ja lisää sekaan kastike.

Glühwein lämmittää pakkasilla

Ennen joulua on luvattu todellisia paukkupakkasia, ja muutenkin kaiken tämän lumen keskellä on varsin talvinen tunnelma. Lämmikettä siis tarvitaan, joten tässäpä kylmiksi joulupäiviksi glühweinin ohje, jos perusglögistä on jo saatu tarpeekseen. Glühwein on Keski-Euroopassa suosittu kuuma ja maustettu punaviinijuoma, jota saa joulumarkkina-aikaan joka kojunnurkasta. Saksassa ja Hollannissa minäkin tähän herkkuun tutustuin. Suomessa Glühweiniin valitettavasti harvemmin törmää. Kuulin, että Alkon valikoimissa taitaa olla yhtä sorttia. Onneksi tätä on helppo tehdä itsekin! Hiukan glögiä hedelmäisempää.

Glühwein (6 annosta)

1 l punaviiniä
1 sitruuna
1 appelsiinin mehu
2 kanelitankoa
10 kokonaista neilikkaa
2 rkl hunajaa
1/4 tl kardemummaa

Viipaloi sitruuna. Kuumenna viini kattilassa.

Lisää sitruunaviipaleet, appelsiinimehu, hunaja ja kaikki mausteet viinin sekaan. Kuumenna muutama minuutti, älä kiehuta. Ota liedeltä ja anna vetäytyä kannen alla noin tunti.
Siivilöi mausteet ja hedelmät pois. Kuumenna uudelleen ja tarjoile! (Jos maku on liian vahva, voit lisätä vettä.)

Hyvän joulun toivotus

Nyt on aika rauhoittua jouluun ja kiittää kuluneesta vuodesta. Vuosi 2012 hujahtikin todella nopeasti. Suuri kiitos siitä myös teille, blogin lukijat - on ollut mahtavaa saada teiltä pitkin vuotta hunajavinkkejä ja kommentteja! Ensi vuonna taas jatketaan hunajaisissa merkeissä :)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

 Ps. Jos vielä on paniikki, mitä pukinkonttiin lahjaksi, on ruokalahja aina hyvä idea. Ja hunaja sopii hyvin säilyvänä elintarvikkeena erinomaisesti lahjaksi. Herkkukori on nopeasti kasattu: sinne voi laittaa esim. hunajaa, hilloa, viinipullon, kuivattuja hedelmiä, säilöttyjä sieniä jne. Kerron tämän nimimerkillä "kokemusta on", koska itselläni on vielä lahjoja ostamatta. O-ou.. ;)

Oppia ikä kaikki - ainakin mehiläishoidon kursseilla

Mehiläiset pysyvät pesissään mutta tarhaajille riittää kursseja.

Suunnataanpa katse hetkeksi ensi vuoteen. Tammikuuhun on enää pari viikkoa – miten tämä vuosi onkaan taas juossut...! Mehiläiset ovat nyt talviteloillaan mutta mehiläistarhaajille (sekä ammattilaisille että harrastajille) tämä on hyvä aika kouluttautua ja kehittää osaamistaan eri keinoin. Meillä SML:ssä on tulossa tammikuussa (26.-27.1) vuoden tärkein seminaari, Talvipäivät. Hämeenlinnassa pidettävään tapahtumaan tulee puhumaan mm. useita ammattitarhaajia, huippukokki/aloitteleva mehiläistarhaaja Markus Maulavirta sekä paljon muita alan osaajia. Ja seminaarin ohessa tietenkin opitaan paljon uutta myös muilta tarhaajilta. Kannattaa tutustua ohjelmaan ja ilmoittautua mukaan - kaikki ovat tervetulleita!

 

Ilmoittaudu ajoissa peruskursseille

Alkuvuosi on myös aloittelijoille oikea aika aloittaa mehiläishoidon peruskurssinsa. Moneen on ilmoittautuminen jo käynnissä. Kursseja on tarjolla ympäri Suomen: kansalaisopistot, paikalliset mehiläishoitajain yhdistykset ja muut tahot järjestävät koulutusta. Kannattaa katsoa esim. oman kansalaisopiston kurssitarjonta tai kysyä paikallisyhdistykseltä, josko sieltä löytyisi itselle sopiva kurssi. Listaamme kursseja myös SML:n Tapahtumat –sivuille, joten tarkkailkaapa sieltäkin.

Vaikka ensi kesänä ei pesiä vielä hankkisikaan, pohjatieto on kurssin myötä tulevaisuutta varten hankittu :) Eli mikset vaikka antaisi peruskurssia joululahjaksi! Itse kävin kurssin pari vuotta sitten ja siitä jäi kyllä kaiken kaikkiaan hyvä fiilis – opin paljon ja jäi suuri into oppia lisää! Aluksi ihmettelin, että tuleekohan tästä yhtään mitään, kun taustatietoa ja käytännön kokemusta ei ollut, mutta sen takia se onkin peruskurssi: asiat käydään huolellisesti läpi ammattilaisten avulla.

 

Mehiläishoidon ammattitutkinto

Mehiläishoito on hieno harrastuksena, mutta onpa Suomessa mahdollista suorittaa myös mehiläishoidon ammattitutkinto. Kävin viime viikolla Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvan Mustialan maatalousoppilaitoksen ammattimehiläistarhaajien valmistujaisissa. Sieltä valmistui yhteensä 24 tarhaajaa, mukana sekä vuosikausia tarhanneita että vasta tarhauksen aloittaneita. Tämän ensimmäisen vuosikurssin koulutus alkoi maaliskuussa 2011. Nyt Mustialassa on jo käynnissä toinen vuosikurssi ja kolmannelle on parhaillaan haku käynnissä. Myös Saarijärveltä (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta) valmistui marraskuun lopussa 12 ammattitarhaajaa ja Pohjois-Karjalan Aikuisopistolta syyskuussa 16 opiskelijaa. On hienoa saada alalle lisää asiantuntevia ja suunnitelmallisia ammattilaisia. Yrittäminen ei mehiläisalallakaan ole aina niin hunajaista, joten uskon että koulutuksesta on suurta hyötyä. Moni opiskelija kommentoi, että kurssilla oppi ennen kaikkea oppimaan. Sitä tarvitaan, koska mehiläistarhaus on jatkuvaa oppimista. Toivottavasti koulutuksille löytyy rahoitusta jatkossakin.

Onnea vielä kertaalleen kaikille valmistuneille!

Lisätty 17.12. Pohjois-Karjalan Aikuisopistolta valmistuneet.

Hunajaiset kanelimuffinit

Tulipa kokeiltua itsenäisyyspäivänä tällaisiä jouluisia muffinsseja. Ohjeen löysin Kinuskikissan blogista. Kanelinen maustevoi oli helppo tapa tuoda makua leivoksiin. Leivontatuokion jälkeen kotona leijailikin varsin jouluinen tuoksu! Hunaja ja sitruunamehu toi ohjeeseen lisäksi raikkautta ja keveyttä.

Maustevoi upotetaan taikinaan ennen paistoa.

Taikina:
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl vaniljajauhetta
1 dl sokeria
½ dl hunajaa
½ dl sitruunamehua
2 dl maustamatonta tai vaniljajogurttia
½ dl rypsiöljyä
2 munaa

Kanelinen maustevoi:
50 g voita
1 dl mantelijauhetta
2 rkl fariinisokeria
1 rkl kanelia

Päälle:
kanelia
valkosuklaata

Valmista ensin maustevoi, jotta se ehtii jähmettyä. Sulata voi kattilassa ja lisää siihen mantelijauhe, fariinisokeri ja kaneli. Anna jähmettyä, kunnes seoksesta voi ottaa nokareita.
 
Sekoita kaikki muffinssitaikinan kuiva-aineet kulhossa. Lisää loput aineet ja sekoita sähkövatkaimella tasaiseksi.

Täytä muffinsivuoat taikinalla ja paina teelusikallinen maustevoita jokaiseen vuokaan. Paista 20 min 200 asteessa. Kuorruta jäähtyneet muffinsit esim. sulatetulla valkosuklaalla. Voit myös ripotella pinnalle kanelia.

Väriä ja valoa pimeyteen mehiläisvahakynttilöillä!

Vahaa saa lähes värillä kuin värillä.

Olen tehnyt joskus aikaa sitten päätöksen, että alan valmistelemaan kämppää joulua varten aina marras-joulukuun vaihteessa. Ensimmäiset joulurallit kuuli jo lokakuussa, mutta muuten joulua on saanut tänä vuonna ihan rauhassa odotella... Mutta nyt se alkoi: aloitin tunnelman luonnin kynttilöiden teolla. Älkääkä käsittäkö väärin, en ole mikään ihmeempi askartelija - mehiläisvahakynttilät ovat vain niin helppoja tehdä.

Käväisin pari viikkoa sitten Lahtisen Vahavalimolla hakemassa aika satsin mehiläisvahaa. Punaista, sinistä, oranssia, vihreää, valkoista.... On mahtavaa, että löytyy värejä mistä valita. Mukaan lätkäistiin rulla sydänlankaa, eikä siihen sitten muuta tarvitakaan. 

Ensi töikseni tein sinivalkoiset itsenäisyyspäiväkynttilät. Itsetehtyjen kynttilöiden ja värivahan kanssa voi myös hiukan leikkiä, ja tuunasinkin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi nimikkokynttilän. Peruskynttilät tekee hetkessä, katsokaa vaikka Lahtisen Vahavalimon kuvitettu ohje. Valmiista vahalevyistä tekeminen onnistuu myös lasten kanssa, koska vahalevyjen kanssa ei täydy sulatella kynttilämassaa tm. Tein näitä kynttilöitä kerran pienen kummityttöni kanssa ja kyllä oli riemu huipussaan!

Mitä ihmeen mehiläisvahaa ja miksi mehiläiset tekevät sitä?

Vahaa myydään askarteluun sopivina paloina.

Mehiläisvaha on mehiläispesän kennojen rakennusaine. Mehiläiset peittävät myös kypsän hunajan ohuella vahakerroksella. Mehiläinen tuottaa vahan erillisissä vaharauhasissaan - jaksan edelleen ihmetellä, että ovat ne vain ihmeellisiä otuksia kyetessään tähänkin!

Kynttilöissä käytetty mehiläisvaha on siis mehiläishoidon sivutuote. Sen tuottamiseen ei tarvita esim. fossiilisia polttoaineita. Mehiläisvaha on myös hyvin laadukasta tavaraa - se ei valuta tai savuta, mikäli sydänlanka on hyvä ja kynttilää poltetaan vedottomassa paikassa. Vaha-askartelu on siitäkin kivaa, että mehiläisvaha tuoksuu niin hyvälle.

Valmiina ostettuja mehiläisvahakynttilöitä.

Kynttilöissä käytetty vaha valmistetaan sulattamalla pesistä saatu vaha. Tarvittaessa tämä vahamassa värjätään (paitsi keltaisten kynttilöiden ollessa kyseessä) ja siihen voidaan painaa koneellisesti kennokuvio. Kynttilävahaa myydään usein valmiina, sopivina paloina esim. askarteluliikkeissä tai mehiläisalan liikkeistä. Kynttilöitä voi totta kai ostaa myös valmiina ja vaikka muottiin valettuna.

Kannattaa kokeilla kynttilöiden tekoa, jos mahdollista! Itselläni on vielä monta väriä odottamassa. Voinette arvata, mitä vien tänä jouluna tutuille joululahjaksi... ;)

Iloista joulun odotusta kaikille blogin lukijoille!