Siedätyshoito auttaa lähes kaikkia mehiläis- ja ampiaisallergisia

Talven tullessa ampiaisille ja mehiläisille allergiset huokaisevat helpotuksesta, kun pörisijöitä ei enää pyöri joka paikassa. Hyönteisen pisto voi olla kivulias ja pelottava ja allergiselle vaarallinen.

Allergian kanssa ei kuitenkaan kannata painia yksin, koska siihen voi saada siedätyshoitoa. Iho- ja Allergiasairaalan sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri ja allergologi Timo Helin sanoo, että siedätyshoito antaa täyden suojan jopa 80 prosentille potilaista ja lopuillakin reaktiot ovat selvästi lievempiä hoidon loputtua.

Erikoissairaanhoito tarjoaa kaikille mahdollisuuden siedätykseen, ja sitä saa myös yksityisiltä lääkäriasemilta.

Viisi vuotta siedätystä kannattaa

Potilas käy hoidoissa viisi vuotta, joten siedätyshoito vaatii kävijältä pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota. Helin kertoo, että pitkästä ajasta huolimatta siedätys kannattaa, koska tulokset näkyvät usein jo puolen vuoden kuluttua (eli ensi keväänä!). 

Siedätykseen kuuluu erilaisia jaksoja: nostovaihe ja ylläpitovaihe. Nostovaihe kestää 4-5 kuukautta, tällöin myrkkyannoksia nostetaan 1-2 viikon välein. Tämän jälkeen pistoja annetaan 4-6 viikon välein.

Yksi siedätyskerta koostuu yhdestä pistosta olkavarteen.

Ampiaisallergia yleisempi

Helin kertoo ampiaisallergian olevan mehiläisallergiaa yleisempi vaiva. Allergiasairaalassa ampiaissiedätyshoitoa saa 17 potilasta, mehiläissiedätystä kaksi. Syynä on allergologin mukaan muun muassa se, että ampiainen pistää mehiläistä herkemmin ja ne hakeutuvat helpommin ihmisten läheisyyteen.

Mehiläisten ja ampiaisten pisto voivat kumpikin aiheuttaa yleis- ja paikallisreaktioita. Yleisreaktio kohdistuu useisiin elimiin, kuten ihoon ja hengityselimiin. Oireina voivat olla muun muassa nokkosrokko ja hengenahdistus. Paikallisreaktiot ovat paikallisia, esimerkiksi käsi voi turvota piston seurauksena.

"Allerginen reaktio on aina otettava vakavasti. Jos reaktio on voimakas, tulee hakeutua hoitoon", lääkäri painottaa.

Tarhaajat riskiryhmää

Mehiläistarhaajat ovat selvä mehiläisallergian riskiryhmä, ja suurin osa siedätyshoitopotilaista onkin mehiläishoitajia. Tarhaajienkaan ei kannatakaan kärvistellä allergian kanssa, vaikka pistot kuuluvatkin työhön. Helin muistuttaa, että jos tarhaajaa pistää mehiläinen, se vastaa yhtä siedätyshoitokertaa. Kesällä siedätyshoitoon saattaa tulla siis tätä kautta taukoja.

Eli, vaikka pistot eivät näin lokakuun lähestyessä enää vaivaisikaan, kannattaa allergisten ottaa siedätyshoito vakavaan harkintaan talven aikanakin.