Juha Nuutero Mesimestarilta lahjoitti pesän SML:lle. |
SML:llä on ollut toki ennenkin mehiläispesiä, paljonkin. Pesät olivat Jokioisilla tutkimuskäytössä. Viimeiset pesät kuitenkin myytiin vuonna 2012, kun MTT valitettavasti ajoi alas mehiläistutkimuksen.
Ajat muuttuvat, niin myös SML. Koska liitto kannustaa myös kaupunkitarhaajia, on syytä itsekin lähteä touhuun mukaan. Pesä on minun ja Marin työkaluna, kun tarvitsemme lisää mehiläiskuvia ja raportointeja eri työvaiheista. Täältä toimistolta pääsee nopeasti pyörällä tai ratikalla Töölönlahdelle kuvaushommiin.
Moni asia yllätti aloittelijan
Itsehän en ole virallisesti hoitanut mehiläisiä aiemmin. Monta vuotta sitten kävin Uudenmaan mehiläishoitajien kurssin ja olen toki nämä vuodet pyörinyt tarhaajien mukana tarhoilla. Siinä on kuitenkin aivan oma lumonsa hoitaa itse mehiläisiä.
Yllätyksiäkin tulee vastaan. Ensinnäkin, tavaran määrä yllätti minut, vaikka olen jo monta vuotta seurannut muita aloittelevia tarhaajia samassa tilanteessa. Johtunee tosin myös pienestä kaupunkiasunnosta, mihin kehät jne. väliaikaisesti sijoitettiin. Onneksi varastotila löytyi.
Luonto on läsnä myös kaupungissa. Pesäpaikan lähistöllä oleva lokinpesä mietitytti, mutta onneksi emo ei ole ärhäkkää sorttia, eikä linnunpesä ole liian lähellä, että häiriintyisi meistä. Eilen talkoissa taas tuli siili nuuskimaan kehiä ja syömään etanoita työmaan viereen.
- Tuula
ps. Ei se pesän hakeminenkaan sujunut kuin Strömsössä. Oma autoni oli rikki ja lähdimme matkaan vakuutusyhtiön vuokra-autolla. Sovelsimme sääntöjä niin, etteivät mehiläiset olleet eläimiä, jotka olivat vuokra-autossa ankarasti kiellettyjä ;) Kun ajelimme auto täynnä tavaraa ja mehiläisiä Helsinkiin kohti, tuli vuokra-autoonkin jokin vika. Perille kuitenkin päästiin, vaikka koko Mannerheimintie luultavasti heräsi autosta lähtevään ääneen.
Itsehän en ole virallisesti hoitanut mehiläisiä aiemmin. Monta vuotta sitten kävin Uudenmaan mehiläishoitajien kurssin ja olen toki nämä vuodet pyörinyt tarhaajien mukana tarhoilla. Siinä on kuitenkin aivan oma lumonsa hoitaa itse mehiläisiä.
Yllätyksiäkin tulee vastaan. Ensinnäkin, tavaran määrä yllätti minut, vaikka olen jo monta vuotta seurannut muita aloittelevia tarhaajia samassa tilanteessa. Johtunee tosin myös pienestä kaupunkiasunnosta, mihin kehät jne. väliaikaisesti sijoitettiin. Onneksi varastotila löytyi.
Luonto on läsnä myös kaupungissa. Pesäpaikan lähistöllä oleva lokinpesä mietitytti, mutta onneksi emo ei ole ärhäkkää sorttia, eikä linnunpesä ole liian lähellä, että häiriintyisi meistä. Eilen talkoissa taas tuli siili nuuskimaan kehiä ja syömään etanoita työmaan viereen.
Talkoolaisten alkumalja. |
Talkootyöllä homma hoituu
Pesien maalaus ja kehien rakentaminen sujuin kätevästi talkootyönä. Pari henkeä rakensi ja vahoitti kehiä ja pari rakensi pesiä ja maalasi. En tosin kiistä, etteikö välillä ärräpäät lennelleet nikkaroinnin lomassa itse kullakin ;) Pesien lisäksi muun muassa pensasaitani on saanut kauniin maalipeitteen. Talkoopitsa piti kuitenkin työmiehet ja -naiset tyytyväisinä. Nyt on kaikki valmista ja kesäkin on täällä :) Raportoin citypesän kuulumisia ja aloittelevan tarhaajan kokemuksia kesän läpi.- Tuula
ps. Ei se pesän hakeminenkaan sujunut kuin Strömsössä. Oma autoni oli rikki ja lähdimme matkaan vakuutusyhtiön vuokra-autolla. Sovelsimme sääntöjä niin, etteivät mehiläiset olleet eläimiä, jotka olivat vuokra-autossa ankarasti kiellettyjä ;) Kun ajelimme auto täynnä tavaraa ja mehiläisiä Helsinkiin kohti, tuli vuokra-autoonkin jokin vika. Perille kuitenkin päästiin, vaikka koko Mannerheimintie luultavasti heräsi autosta lähtevään ääneen.
Kaupunkiasunnossa on tilanpuute, mutta onneksi tavarat joutavat varastoon. |
Kiitos hyvästä maalaustelinevinkistä! Täytyy kokeilla sitä viikonloppuna. Mitä maalia käytitte?
VastaaPoistaKäytimme Miranolin alkydiöljymaalia, vastaava käy myös. Maalausiloa :)
VastaaPoistaEilen talkoissa taas tuli siili nuuskimaan kehiä ja syömään etanoita työmaan viereen.
VastaaPoista