Ylemmässä kuvassa näkyy tuotevalikoima, joka voidaan tarjota hyönteispölytyksen ansiosta. Alakuvassa taas näytetään, miten merkittävästi valikoima niukkenisi, jos pöyttäjiä ei olisi.
 |
| Kuvan voi klikata isommaksi |
Whole Foodsin laskelmien mukaan 52 prosenttia 453 tuotteesta poistuisi hyllystä. Näiden joukossa olisi monia hyvin suosittuja hedelmiä ja vihanneksia, kuten omena, sipuli, avokado, porkkana, kesäkurpitsa, sitruuna ja parsakaali. Hyönteispölytys on siis todella tärkeää. Sekä ammattimaisessa viljelyssä että kotipuutarhassa hyönteiset varmistavat korkeamman ja parempilaatuisen sadon.
Ja vaikka hunaja on mahtavaa, niin pölytyksen arvo on yli 11-kertainen hunajan arvoon verrattuna.
Hei
VastaaPoistaVaikka itse olenkin harrastajamehiläistarhaaja, enkä halua väheksyä mehiläistarhauksen hyötyjä, niin minua on viime aikoina alkanut harmittamaan mehiläistarhauksen merkityksen liioitteleminen.
Toki mehiläistarhauksella saadaan monien kasvien kohdalla merkittävää sadon lisäystä, mutta uskoakseni Suomen vuotuisesta satotasosta hyvin pieni osa on mehiläispölytyksen ansiota, koska mehiläistarhausta meillä on niin vähän. Rypsin, herukoiden, mansikoiden ym. hyönteispölytteisten ravintokasvien sadot ovat suurimmalta osalta luonnonvaraisten pölyttäjien ansiota. Annan siis näille luonnonvaraisille pienille eliöille mehiläistarhausta suuremman kunnian monipuolisista hedelmä- ja vihannestiskeistämme.
Suomessa ja globaalistikin suurin osa tärkeimmistä ravintokasveista ovat tuulipölytteisiä (esim. viljat) tai kasvullisesti lisättäviä (esim. peruna). Nämä kasvit eivät suoraan hyödy mehiläläisistä mitenkään. Tästä syystä ihmiskunnan pääenergiansaanti ei perustu edes hyönteispölytyksestä saatuihin hyötyihin.
Joka tapauksessa kannatan mehiläistarhauksen hyödyntämistä satojen lisäämiseksi ja siten tuotannon tehostamiseksi, mutta en pidä siitä, että levitetään sellaista käsitystä, että ruoantuotanto on elinvoimaisen mehiläistarhauksen varassa. Et näin kyllä omassa blogikirjoituksessa tarkasti ottaen sanokaan, mutta halusin kuitenkin tämän viime aikoina useasti tekemäni havaintoni täällä ilmaista.
Hyvää kesää
Jari, kiitos kommentista! Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että viime aikoina mehiläisten merkitystä on korostettu varmaan liikaakin muiden pölyttäjien kustannuksella. Kuvittelisin, että tämä johtuu mehiläisiin kohdistuneesta muustakin huomiosta, esim. mehiläiskuolemat ja kaupunkimehiläisbuumin kasvuYhdysvalloissa. Ja siellä päin mehiläispölytys taas on isoa bisnestä, jolla on iso merkitys manteleista alkaen.
VastaaPoistaMutta kuten kirjoitit, niin Suomessa tilanne on toisenlainen, ja pölyttäjiä on mehiläisen lisäksi paljon muitakin. Ehdottomasti kaikki kunnia kimalaisille, erakkomehiläisille, perhosille, kukkakärpäsille, kovakuoriaisille ja muille pörrääjille! Mustikat, puolukat ja monet muut hyötyvät paljon juuri näistä luonnon otuksista.
Mutta tietysti täältä Mehiläishoitajain Liiton näkökulmasta haluamme tuoda esiin, että mehiläisillä voidaan parantaa ja lisätä satoa. Esimerkiksi pensasmustikka, omena, öljypellava, kesäkurpitsa, vadelma ja tattari ovat kasveja, joissa nimenomaan mehiläisten merkitys pölyttäjinä on suuri.
Sekin on totta, että moni kasvi ei tarvitse lainkaan hyönteispölytystä.
Ja itse olen ajatellut, että jossain vaiheessa kyselen tutkijoilta näkemyksiä siihen, mitä tapahtuisi, jos mehiläinen katoaisi. En nimittäin oikein pidä siitä, että joka puolella nyt toistellaan, että "Einstein sanoi, että jos mehiläiset kuolisivat, niin". On oletettavaa, ettei Einstein edes ole sanonut mitään mehiläisistä, ja näin maalaisjärjellä tuntuu, ettei ihminen katoaisi neljässä vuodessa, vaikka mehiläinen kuolisi. Kun on niitä muitakin pölyttäjiä ja myös kasveja, jotka eivät vaadi pölytystä.
Mutta siis jotain pohdintaa tähän tapaan: http://www.thedailygreen.com/environmental-news/latest/einstein-bees
Kommenttisi oli siis oikein ansiokas! Yritän omalta osaltani mainita aina myös ne muut pölyttäjät, vaikka tietysti sattuneista syistä mehiläiset ovat ensimmäisenä mielessä :)
Kyllä mehiläisten merkitys pölyttäjinä tulee kasvamaan, jos kimalaisten tuhoamisprosessi onnistuu. Nyt eu-tuella yritetään hävittää helppohoitoisia kasveja, jotka auttavat kimalaisia selviytymään suomen lyhyestä kesästä.Näitä ovat mm. : pajut, lupiini, kurtturuusu, jättipalsami.
PoistaVideossa kimaisten elämää.
http://www.youtube.com/watch?v=VuvAXoS8TRc
Villipölyttäjiä, kuten kimalaisia, voi jokainen tukea rakentamalla niille pönttöjä. Suunnittelija Reima Leinosen mukaan pistiäisten määrän muutos johtuu suurelta osin maaseudun rakennemuutoksesta:
Poista"Koloissa pesivien myrkkypistiäisten kannat ovat viime aikoina laskeneet ja lajit harvinaistuneet. Huono kehitys johtuu maaseudun rakentamisen muutoksesta. Kivi ja metalli ovat voittaneet puun rakennusmateriaalina, ja vanhat aidat sekä heinäladot ovat laajalti lahonneet ja hävitetty pois. Myös salaojitus vähentää pölyttäjiä. Kun pelloilla ei ole enää juurikaan avo-ojia, ei ole myöskään ojanpenkkoja joissa kimalaiset pesivät.
– Runsaskukkaisten luonnonympäristöjen vähetessä ovat monet korvaavat elinympäristöt, kuten tienvarret, lentokentät, joutomaa-alueet, soramontut ynnä muut nousseet tärkeiksi keitaiksi monille myrkkypistiäisille, toteaa Reima tutkielmassaan."
Keinopesien rakennusohje: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=115151&lan=fi
Ja vielä linkki Suomen Kuvalehden juttuun, jossa todetaan:
VastaaPoista"Kyse ei olekaan siitä, etteikö meillä olisi ruokaa, jos mehiläisiä tai muita pölyttäjiä ei olisi”, sanoo Heikki Hokkanen, Helsingin yliopiston maatalouseläintieteen professori.
”Kaloreja saisimme kyllä, viljasta, perunasta ja muusta”, Hokkanen toteaa.
”Mutta jos mehiläiset, tai muut pölyttäjät, vähenevät reippaasti, meille tulee vaikeuksia saada terveellistä ja tasapainoista ravintoa.”
[---] Ravinteita, joita saamme miltei yksinomaan hyönteispölytteisistä kasveista, hedelmistä ja marjoista, on lukematon määrä.
Lisäksi ruokapöytiimme rahdataan tonneittain ulkomaisia kasvinosia. Pähkinöiden, avokadojen, soijapapujen, sellerin, sitrushedelmien, persikoiden, kiivien, kirsikoiden, kahvin ja melonien riittävän suuret sadot taataan pölyttäjien avulla."
Niin, mehiläinen on Suomessa aika nuori tulokas ja ilman ihmistä se tuskin selviäisi täällä. Sama koskee pohjois-Amerikkaa. Tarhamehiläinen on sielläkin tuontitavaraa. Kuitenkin on olemassa todisteita, että esimerkiksi marjoja on Suomessa ollut aina, samoin intiaanien ruokavalioon on aina kuulunut luonnonmarjoja. Tuo Hokkasen juttu on siinä mielessä outo, että kysymyshän on mehiläiskadosta eikä yleisestä pölyttäjinen katoamisesta. Tuon viimeisen kappaleen esimerkit ovat kaikki sellaisia, joita ilman ihminen tulee oikein hyvin toimeen. Kysymys ei olekaan oikeastaan mehiläisistä vaan kansainvälisestä kaupasta. Ja siinä tietysti suunnattomista rahasummista.
VastaaPoistaTietysti ihminen tulee toimeen huomattavan niukallakin elintarvikevalikoimalla, kuten kaikki tietävät, mutta mehiläispölytyksen katoamisen myötä pitäisi tehdä melkoisia muutoksia elintarvikevalikoimaan. Siis kysehän on koko maailman ruokatuotannosta. Ja tietysti se on paljon myös bisnestä, mutta myös kaikkien hyvinvointia.
Poista