Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa MTT:n järjestämässä tilaisuudessa elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristöviestinnästä. Siellä todettiin mm. se, että valtaosa kuluttajista ei tiedä, mitä hiilijalanjälkimerkki kokonaisuudessaan kertoo tuotteesta. Sanakin johtaa hieman harhaan, joten MTT suositteli käyttämään termiä ilmastovaikutus hiilijalanjäljen rinnalla.
Ja kuten tiedetään, niin ilmastovaikutus on kuitenkin vain yksi osa elintarvikkeiden kokonaisympäristövaikutuksia, puhumattakaan kaikista vastuullisuusnäkökulmista.
Yksittäisten elintarvikkeiden vaikutusten laskenta on työlästä, mutta varsin pitkälle pääsee jo tietyillä perusperiaatteilla. Niitä käytiin hyvin läpi Ylen ruuan ilmastovaikutusvisassa ja siihen liittyneessä jutussa.
Suomalainen hunaja on tutkitusti ilmastoystävällistä. Olen siitä kirjoittanut jo aiemmin tänne blogiin.
Mutta vielä tärkeämpää on mehiläisten merkitys koko ekosysteemin kannalta. Pölyttäjien työ näkyy tietysti meidän ruokavalikoimissamme, mutta merkitys on vielä suurempi: eihän esimerkiksi eläimille olisi samalla tavalla ravintoa tarjolla ilman pölyttäjiä.
Kotimainen hunaja ja muut mehiläistuotteet on siis hienoja siksikin, että niitä ostamalla tukee myös ekosysteemiä ja siinä sivussa suomalaista lähituotantoa. Mehiläistarhaajat ovat hienoja maailmanparantajia!
Tein oheisen esityksen, joka summaa pääpiirteet hunajan ekologisuudesta ja mehiläisten merkityksestä.
Hunajan makua ja mehiläisten pörinää: mitä kaikkea liittyy mehiläisiin ja mehiläistuotteisiin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti